Mainos

Pai­kal­lis­ta so­pi­mis­ta pe­lä­tään – tur­haan!

Monet työnantaja- ja työntekijäliitot ovat aloittamassa työehtosopimusneuvotteluja syksyn kuluessa. Keskitettyjen ratkaisujen aika on ohi. Uudistuksia on uskallettava tehdä ja luotettava siihen, että myös paikallisesti osataan tehdä hyviä sopimuksia.

Monet työnantaja- ja työntekijäliitot ovat aloittamassa työehtosopimusneuvotteluja syksyn kuluessa. Keskitettyjen ratkaisujen aika on ohi. Uudistuksia on uskallettava tehdä ja luotettava siihen, että myös paikallisesti osataan tehdä hyviä sopimuksia.

Nykyisen hallituksen aloittaessa toimintaansa yrittäjien odotukset olivat korkealla. Olihan hallitusohjelma kaikkien aikojen yritysmyönteisin. Hallituksen käytännön taival yrittäjien olosuhteiden parantamiseksi on kuitenkin ollut todella tuskainen. Hallituksen rattaisiin on ilmaantunut runsaasti hiekkaa ja kapuloita.

Työmarkkinapelisääntöjen uudistaminen yhtenä tavoitteena olisi ollut merkittävä edistysaskel. Keskeisimpänä tästä oli paikallisen sopimisen lisääminen. Suomen Yrittäjät julkaisi kesän kynnyksellä tutkimuksen, jossa oli tarkasteltu kuutta keskeisintä työehtosopimusta, jotka edustavat suurimpia kilpailukykysopimuksessa mukana olleita sopimusaloja. Selvityksestä käy ilmi, että paikallinen sopiminen ei edennyt kilpailukykysopimuksen perusteella merkittävästi, eivätkä hallituksen asettamat tavoitteet toteutuneet. Paikallisen sopimisen käyttöala on edelleen rajoitettua ja paikallisesti voidaan sopia usein vain melko vähämerkityksellisistä asioista.

Kankea järjestelmä estää työmarkkinoiden uudistumisen ja jarruttaa talouskehitystä. Aivan turhaan pelätään, että paikallinen sopiminen johtaisi palkka-aleen ja työehtojen heikentämiseen. Kokemukset ovat osoittaneet että joustavalla, paikallisella yrityskohtaisella sopimisella selkeytetään työn tekemisen ehtoja ja palkkausta. Yritykset ovat valmiita maksamaan parempaa palkkaa win-win-periaatteen mukaisesti. Nykyinen työehtosopimispohjainen järjestelmä on syntynyt vuosikymmenien saatossa, sääntelytalouden aikana ja sisältää aivan liikaa turhia kankeita rakenteita, joilla on haitallisia vaikutuksia työn järkevään kohdentamiseen työntarpeen vaihdellessa.

Matka yrittäjien arkea helpottaviin muutoksiin näyttää olevan pitkä. Mutta työ jatkuu ja parhaiten tuloksia saadaan aikaan vain sillä että olemme aktiivisia yhteiskunnassa ja teemme yhdessä töitä muutoksen eteen. Tähän meillä yrittäjillä on yhteinen vaikuttamiskanava käytössä.