Pahin pai­na­jai­nen Stozice Arenan korkean katon alla – Suomen var­mal­ta näyt­tä­nyt voitto karkasi käsistä viiden ot­te­lu­pal­lon jälkeen

Se oli karmein mahdollinen tapa hävitä. Tappio, joka mykisti paitsi Suomen maajoukkueen jokaisen jäsenen kenttätasossa myös omiaan villisti kannustaneen, sinivalkoisen fanijoukon Ljubljanan Stozice Arenan lehtereillä.

Kuusamon kasvatti Antti Ronkainen (6) joutui sunnuntai-illan päätteeksi karjumaan pettymystään. Tappio Valko-Venäjälle oli kolaus jatkopaikkahaaveille.
Kuusamon kasvatti Antti Ronkainen (6) joutui sunnuntai-illan päätteeksi karjumaan pettymystään. Tappio Valko-Venäjälle oli kolaus jatkopaikkahaaveille.
Kuva: CEV

Se oli karmein mahdollinen tapa hävitä. Tappio, joka mykisti paitsi Suomen maajoukkueen jokaisen jäsenen kenttätasossa myös omiaan villisti kannustaneen, sinivalkoisen fanijoukon Ljubljanan Stozice Arenan lehtereillä.

Tyrmistys oli täydellinen, kun Valko-Venäjä nousi Suomea vastaan 3–2 (13–25, 17–25, 30–28, 25–22, 15–13) -voittoon hävittyään ensin pystyyn kamppailun kaksi ensimmäistä erää ja pelastettuaan kolmannen erän lopussa viisi – siis viisi – Suomen ottelupalloa.

Ottelupallon sinetöinti olisi tarkoittanut Suomelle jättimäistä harppausta kohti alkulohko C:n jatkopaikkaa ja EM-turnauksen neljännesvälieriä.

Varmalta näyttäneen voiton sijaan sunnuntai-illasta jäivät käteen yksi piste, sisuskaluja jäytänyt pettymys ja totaalinen epäusko.

Jatkopaikka on edelleen Suomen omissa käsissä, mutta vaatii venymistä jäljellä olevissa otteluissa Venäjää ja Turkkia vastaan. Venymistä, joka ei päävalmentaja Joel Banksin aikakaudella ole ollut Suomen tavaramerkki.

Kenties raskaimmin tappion otti Kuusamon kasvatti Antti Ronkainen. Kestohymystään tunnettu yleispelaaja paineli kentältä pukusuojaan kivikasvoisena, sanaakaan median kanssa vaihtamatta.

Haussa olivat myös päävalmentajan sanat.

– Pelaajat ovat aivan maassa – ja niin pitääkin olla. Tämä sattuu, Banks hymähti.

– Näin voi käydä, kun avaat Valko-Venäjän kaltaiselle joukkueelle oven ja päästät heidät peliin mukaan, kuten teimme kolmannen erän jälkimmäisellä puoliskolla. Se ovi oli melkein jo kiinni.

Mitä sanoit joukkueelle, kun kolmas erä lipui käsistä ottelupallojen jälkeen?

– Että meidän pitää aloittaa alusta ja keskittyä myönteisiin asioihin, Banks sanoi.

Ironista on, että pelissä todella riitti myönteisiä asioita. Kahdessa ensimmäisessä erässä Suomi esitti Banksin aikakauden kenties parasta lentopalloaan.

– Meillä loppui vähän maltti kolmessa viimeisessä erässä. Kun vaikean kesän jälkeen vaikeudet alkoivat kasaantua, otteisiin tuli kiirettä ja jännitystä. Mutta en sanoisi, että emme uskaltaneet voittaa, hakkuri Urpo Sivula tiivisti ja kehui myös Valko-Venäjän ryhtiliikettä.

– Vaikea siinä on keksiä, mitä tekisi, kun kaveri puskee tuolla tavalla hurmoksessa päälle.

Joel Banksin vaativaksi tehtäväksi jäi valmistaa kovia kokenut ryhmä maanantain otteluun Venäjää vastaan.

– Tästä on vain toivuttava. Se on huippu-urheilun arkea, pelaamista maajoukkuetasolla.

Ilmoita asiavirheestä