Paavo Väy­ry­nen

Keskustan presidenttiehdokkaan Paavo Väyrysen ura suomalaisessa politiikassa on huikea. Se on täynnä vallanhimoa, voittoja ja erityisesti katkeria tappioita.

Kuva: Tapio Maikkola

Keskustan presidenttiehdokkaan Paavo Väyrysen ura suomalaisessa politiikassa on huikea. Se on täynnä vallanhimoa, voittoja ja erityisesti katkeria tappioita.

Väyrynen pääsi eduskuntaan jo 1970. Ministeri Väyrysestä tuli ensimmäisen kerran 1975.

Väyrynen on ainoa sotien jälkeen valittu keskustan puheenjohtaja, joka ei ole toiminut presidenttinä, eduskunnan puhemiehenä tai pääministerinä. Jokaiseen tehtävään Väyrynen on pyrkinyt tarmokkaasti tai raivokkaasti.

Presidentiksi Väyrynen on pyrkinyt kahdesti aikaisemminkin. Vuonna 1988 valitsijamiehet valitsivat Mauno Koiviston ja 1994 kansa Martti Ahtisaaren.

Tappioitaan politiikassa Väyrynen on usein perutellut "mediapelillä". Hän on muutenkin ollut törmäyskurssilla median kanssa ja moittinyt median uutisointia tarkoitushakuiseksi.

Suomi on Väyrysen mielestä puolueeton, vaikka EU:lla onkin yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Väyrysen mielestä Suomen pitäisi erota yhteisvaluutta eurosta, koska "euroaluetta on ryhdytty muuttamaan ylikansalliseksi liittovaltioksi".

Väyrynen toimii Keminmaalla yrittäjänä. Hän omistaa vaimonsa kanssa Pohjanranta-nimisen tilan, jossa on muun muassa viinitarha ja nuorisokoti.

Kampanjaslogan: "Koko kansan Paavo"

Paavo Väyrynen

Syntynyt 2.8.1946 Kemissä

Valtiotieteen tohtori

Nykyinen kotikunta Keminmaa

Kansanedustaja Lapista 1970-91, Uudeltamaalta 1991-95 ja 1999

Euroopan parlamentin jäsen 1995-2007

Opetusministeri 1975-76, työvoimaministeri 1976-77, ulkoministeri 1977-82, 1983-87 ja 1991-93, ulkomaankauppa ja kehitysministeri 2007-2011

Suomen keskustan puheenjohtaja 1980-90

Naimisissa, kolme aikuista lasta

Väyrynen verkossa:

Verkkosivut: vayrynen.com

Facebook: Henkilösivu

Twitter: @kokokansanpaavo

Ilmoita asiavirheestä