Tuoreet tilastot sairausvakuutuksen matkakorvauksista piirtävät pysäyttävän kuvan Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen (Pohde) nykytilasta.
Vuodesta 2022 vuoteen 2025 tultaessa matkojen määrä on kasvanut alueellamme yli 23 000 matkalla. Samaan aikaan matkoista maksettavat korvaukset ovat nousseet noin 34 miljoonasta eurosta lähes 39 miljoonaan euroon.
Päättäjänä on katsottava lukujen taakse. On huomioitava, että Pohteella on otettu vaiheittain käyttöön digitaalinen sote-keskus ja vahvistettu kotiin annettavia palveluita nimenomaan fyysisten käyntien tarpeen vähentämiseksi.
Onkin perusteltua arvioida, että ilman näitä strategisia panostuksia tilastot olisivat huomattavasti rumempaa luettavaa. Digi- ja etenkin kotiin annettavat palvelut ovat toimineet välttämättömänä puskurina, joka on estänyt matkakustannusten vieläkin jyrkemmän kasvun.
Alueellinen vertailu asettaa haasteemme oikeisiin mittasuhteisiin. Pohjois-Pohjanmaa sijoittuu matkakustannuksissa (93 euroa/asukas) valtakunnan kärkikuusikkoon.
Olemme samassa joukossa Kainuun (157 euroa) ja Lapin (147 euroa) kaltaisten laajojen alueiden kanssa. Samaan aikaan Helsingissä ja Vantaa-Keravalla selvitään noin 25 eurolla asukasta kohti. Meillä maantiede asettaa sote-palveluille väistämättömän lisälaskun.
Se, että matkojen määrä nousee tehdyistä vastatoimista huolimatta, kertoo palvelutarpeen kasvun rajusta vauhdista.
Väestön ikääntyminen ja palveluverkon välttämätön uudistaminen luovat painetta, jota edes tehokkaat digiratkaisut eivät yksin kumoa. Keskimääräinen korvaus per matka on noussut kolmessa vuodessa 90 eurosta 96 euroon, mikä viittaa fyysisten matkojen pidentymiseen.
On selvää, ettei palveluverkon karsiminen ole automaattinen säästö, jos se kasvattaa merkittävästi Kela-matkojen määrää.
Vaikka kustannus siirtyisi hyvinvointialueen budjetista valtion sosiaalivakuutusmenoihin, laskun maksaa lopulta sama veronmaksaja.
Pohteella useampi kuin joka kymmenes asukas on tehnyt viime vuoden aikana vähintään yhden korvattavan matkan joko omalla autolla, julkisilla tai taksilla.
Heille pitkät matkat ovat fyysinen rasite, mutta inhimillinen hinta jakautuu epätasaisesti eri asiakasryhmien välillä. Palvelujen oikea-aikaisuudessa, saavutettavuudessa ja yhdenvertaisuudessa on vielä tehtävää.
Tilastot osoittavat, että juoksemme tällä hetkellä pysyäksemme edes paikallamme. Matkakilometrien määrä on suora mittari sille, kuinka kaukana hoito ihmisestä on.
Tavoitteena on oltava, että jatkossa yhä useampi asukas saa avun ilman tuntien istumista autossa. Vain siten voimme hallita soten kustannuksia kestävästi.
Rami Rauhala
aluevaltuutettu, tulevaisuuslautakunnan varapuheenjohtaja (Pohde), Sievi