Eduskunnasta
Pääsiäinen on kristinuskon vanhin ja tärkeimpiä juhlia vuodessa. Tämän vuoden pääsiäinen vietettiin monessa kodissa hyvin poikkeuksellisissa oloissa. Tuntui oudolta, kun en tänä pääsiäisenä nähnyt vanhempiani. Tämä laittoi miettimään elämänarvoja. Mikä on tärkeää ja mikä vähemmän tärkeää.
Koronakriisin edessä myös Suomen eduskunta on tehnyt arvovalintoja. Valintoja, missä tärkeimmäksi on laitettu oikeus elämään.
Emme vielä tiedä tarkkaa päivämäärää tämän kriisin väistymiselle. Tietämättömyys ahdistaa ja tekee meidät kärsimättömiksi. Maailmalla on kuitenkin jo aloitettu purkamaan koronan takia tehtyjä rajoituksia. Myös meillä tämä on edessä. Totta kai toivon, että mahdollisimman nopeasti, mutta nyt maltti olisi valttia.
Ajattelen, että sillä yhteistyöllä millä olemme tähän kriisin reagoineet, voidaan jatkaa myös kriisin jälkeistä uutta nousun aikaa. Tulemme kokemaan inhimillistä murhetta ja taloudellisia kärsimyksiä, mutta myös oppimaan uutta. Koronan vaikutukset tuntuvat varmasti vielä pitkään kriisin jälkeenkin, mutta tulee myös se aika, jolloin asiat ovat paremmin kuin koskaan aikaisemmin.
Eduskunnassa on keskusteltu hallituksen esityksestä tämän vuoden toiseksi lisätalousarvioksi. Kevään kehysriihen esitykset lisätalousarvioon on tehty erityisesti terveydenhuollon, yritysten ja kansalaisten toimeentulon näkökulmasta.
Terveydenhuollolle ja muille viranomaisille korvataan koronasta aiheutuvat kulut täysimääräisinä, eivätkä ne näin ole pois muusta toiminnasta. Suojavarusteiden, laitteiden ja lääkkeiden hankintaan on huoltovarmuuskeskuksen kautta osoitettu 600 miljoonan lisämääräraha.
Lisätalousarviossa ihmisten toimeentuloa turvataan kaikkineen yli miljardilla eurolla. Osa tästä on tukea ilman palkkaa lapsia kotiin hoitamaan jääneille vanhemmille. Aikaisemmin on jo sovittu muun muassa yrittäjien oikeudesta työttömyysturvaan.
Yritysten tukemista jatketaan suoran tuen, lainojen ja takausten avulla. Koronapanostukset yrityksille lasketaan miljardeissa. Kuntien verotulojen menetyksiä korvataan nyt puolella miljardilla. Toukokuussa hallitukselta tulee kolmas lisätalousarvio, missä kuntien ahdinkoon on tulossa lisää apua.
On arvioitu, että valtion velka kasvaa koronan seurauksena kymmeniä miljardeja euroja. Tavoitteen on kuitenkin oltava, että kaikki elinkelpoiset yritykset ja koko maa pystytään saattelemaan kriisin yli. Syrjäytymisen ja osattomuuden kasvu on estettävä.
Lopuksi haluan lausua erityiskiitokset terveydenhuollon ammattilaisille ympäri Suomen. Teette arvokasta työtä tässä kriisiajassa. Kiitokset ovat arvokkaita ja hoiva-alan arvostuksen tulee näkyä myös koronakriisin jälkeen.
Kirjoittaja on keskustan kansanedustaja Kuhmosta.