Pää­mi­nis­te­ri Palmen mur­ha­tut­kin­ta loppuu – ruot­sa­lais­syyt­tä­jän mukaan "S­kan­dia-mies" Stig Eng­ström oli murhan takana

Olof Palmen murhasta epäillään Stig Engströmiä eli niin kutsuttua Skandia-miestä.

Vuonna 1986 tapahtunut Ruotsin pääministerin Olof Palmen murhan tutkinta lopetetaan.
Vuonna 1986 tapahtunut Ruotsin pääministerin Olof Palmen murhan tutkinta lopetetaan.

Ruotsin pääministerin Olof Palmen murhan tutkintaa johtava syyttäjä Krister Petersson sanoo uskovansa, että niin kutsuttu Skandia-mies eli Stig Engström murhasi Palmen.

Koska Engström on kuollut, Palme-tutkinta lopetetaan.

Peterssonin mukaan Engström toimi todennäköisesti yksin. Mikään ei viittaa siihen, että taustalla olisi ollut useampia henkilöitä, mutta sitä ei ole täysin voitu sulkea pois.

Petersson perustaa johtopäätöksensä siihen, että Engström kuului Palme-vastaisiin piireihin, vastaa usean silminnäkijän kuvausta ampujasta, eikä hänen tarinansa omista toimistaan murhailtana täsmää yhdenkään muun todistajan kertomuksen kanssa.

Lisäksi Engström kärsi Peterssonin mukaan talousvaikeuksista ja alkoholiongelmista. Engström väittää tehneensä yhtä sun toista rikospaikalla, mutta kukaan ei ole nähnyt häntä siellä.

Peterssonin mukaan Engströmillä on todennäköisesti ollut ase käytettävissään tuona iltana asekeräilijätuttavansa kautta. Poliisi on takavarikoinut yhden aseen, mutta sitä ei ole voitu yhdistää tekoon.

Palme oli matkalla elokuvista kotiin

Helmikuussa 1986 pääministeri Palme oli kävelemässä elokuvista kotiin vaimonsa, poikansa ja tämän tyttöystävän kanssa Tukholmassa, kun hänet ammuttiin. Palme, 59, kuoli välittömästi.

Helmikuussa Petersson sanoi toivovansa pystyvänsä kertomaan, mitä tapahtui ja kuka on syyllinen. Hän kertoi myös, että hän oli lähellä tutkinnan lopettamista, vaikka syytettä ei nostettaisikaan.

Lausunto keskitti Ruotsissa jo tuolloin huomion Skandia-miehenä tunnettuun graafikkoon. Skandia-talossa työskennellyt mies oli yksi murhan todistajista, ja useissa asiaa käsitelleissä kirjoissa häntä pidettiin tekijänä.

SVT:n mukaan viimeksi vuodenvaihteessa tutkijat kävivät miehen kodissa Täbyssä, jossa hän asui murha-aikaan. Mies kuoli vuonna 2000.

Skandia-miehen entinen vaimo kertoi Aftonbladetille vuonna 2018, että hän oli varma siitä, että mies ei ollut murhan takana.

Skandia-mies sanoo olleensa ylitöissä.

Palmen murhailtana Engström oli työpaikallaan Skandia-talossa. Hän kertoo olleensa ylitöissä, koska hänen oli määrä lähteä hiihtolomamatkalle seuraavana päivänä.

Kulkukorttitietojen mukaan Engström poistui työpaikaltaan kaksi minuuttia ennen Palmen murhaa. Hän sanoo olleensa stressaantunut ja kiireessä, sillä halusi ehtiä viimeiseen metroon.

Engström sanoi pysähtyneensä katsomaan kelloa ja keskittyneensä siihen niin, ettei kuullut laukauksia tai nähnyt tapahtumia. Hän tajusi jonkin olevan vinossa vasta, kun hän lähes kompastui Olof Palmen ruumiiseen.

Omien sanojensa mukaan Engström oli ensimmäisten joukossa antamassa Palmelle ensiapua. Hän sanoo myös nähneensä siniseen takkiin pukeutuneen miehen ja osoittaneensa poliisit tämän perään. Tajuttuaan, että on unohtanut antaa murhaajan kuvauksen poliiseille, Engström on lähtenyt juoksemaan poliisien perään, mutta kadottanut poliisit. Hän on palannut rikospaikalle ja halunnut antaa kuvauksen murhaajasta poliisille, mutta nämä eivät ole kuunnelleet häntä.

Engström palasi töihin noin 20 minuuttia murhan jälkeen, joi kahvit ja meni bussilla kotiin.

Kukaan ei muista Engströmiä rikospaikalta

Peterssonin mukaan Engströmiin alettiin kiinnittää huomiota, sillä hänen tarinansa ei täsmännyt muiden silminnäkijöiden ja illasta tiedettyjen faktojen kanssa.

Engström sanoo olleensa koko illan työpaikallaan, mutta vartija kertoo hänen poistuneen iltakahdeksan ja iltayhdeksän välillä ja palanneen sittemmin.

Viimeinen metro Engströmin kotiin lähti puoli tuntia sen jälkeen, kun Engström poistui työpaikaltaan, ja ajan olisi pitänyt riittää hyvin.

Kukaan ei myöskään ole nähnyt Engströmiä antamassa ensiapua Palmelle. Yksikään poliisi ei muista puhuneensa hänen kanssaan.

Engström väittää puhuneensa Lisbeth Palmen kanssa rikospaikalla, mutta Palme ei ole koskaan sanonut puhuneensa yhdellekään siviilille paikan päällä. Kukaan ei myöskään muista nähneensä Engströmiä sen jälkeen, kun tämä väittää palanneensa rikospaikalle.

Useita silminnäkijähavaintoja

Engströmin näköinen mies nähtiin rikospaikalla, mutta juoksemassa pois sieltä.

Yksi silminnäkijöistä kuuli laukaukset ja näki Palmen kaatuvan maahan. Tämän jälkeen hän näki Engströmin tuntomerkkeihin sopivan miehen juoksevan ylös Tunnelgatanilla olevia portaita. Mies kääntyi ja näki silminnäkijän, joka oli pukeutunut siniseen takkiin.

Silminnäkijä lähti miehen perään ja kohtasi naisen, joka kertoi hänelle, mihin murhaaja juoksi. Tämä kuitenkin pääsi karkuun, joten silminnäkijä palasi rikospaikalle ja etsi käsiinsä poliisit.

Myös nainen antoi Engströmiin sopivan kuvauksen.

Syyttäjä ihmetteli toimintaa seuraavana päivänä

Engström ei lähtenyt seuraavana päivänä lomalle. Sen sijaan hän soitti pomolleen ja kysyi, voiko hänen liikkeitänsä selvittää Skandia-talon kulunvalvontajärjestelmästä.

Pian sen jälkeen, kun tv-uutisissa oli kuvailtu murhaajaa Engströmiin sopivin tuntomerkein, hän otti itse yhteyttä poliisiin ja kertoi vastaavansa tuntomerkkejä. Tämän jälkeen hän soitti Svenska Dagbladetille, joka saapui hänen kotiinsa tekemään haastattelua.

Engström lähti lomalle vasta sunnuntaina. Hänen palattuaan poliisi kuulusteli häntä, mutta antoi Engströmin kertoa tarinansa, eikä esittänyt lisäkysymyksiä.

Huhtikuussa murhasta tehtiin rekonstruktio rikospaikalla. Engströmiä ei kutsuttu mukaan, joten hän kutsui Ruotsin yleisradioyhtiön ajankohtaisohjelman tekemään kanssaan omaa rekonstruktiotaan, jossa haukkui poliisia.

Engström oli epäiltyjen listalla jonkin aikaa ja ainakin kaksi silminnäkijää tunnisti hänet kuvista paikalta pois juosseeksi mieheksi. Jostain syystä poliisi teki tästä tulkinnan, että murhapaikalla oli kaksi samoin pukeutunutta ihmistä ja unohti Engströmin.

Engström kuoli vuonna 2000.

Ei riittäisi tuomioon

Palmen murhatutkinta kuuluu maailman laajimpiin ja kalleimpiin. Poliisia syytettiin alustavassa tutkinnassa tapahtuneesta hutiloinnista.

Murha on poikinut useita teorioita siitä, mitä tapahtui. Tekijän paikalle on ollut jopa tunkua. Arviolta 130 ihmistä on myöntänyt tappaneensa Palmen, mutta tutkinta on vapauttanut heidät.

Vuonna 1989 Palmen murhaan saatiin vähäksi aikaa syyllinen. Christer Pettersson sai käräjäoikeudessa elinkautisen tuomion, mutta hovioikeus vapautti hänet. Pettersson oli tappanut miehen vuonna 1970. Pettersson kuoli vuonna 2004.

Tutkintamateriaalia on kertynyt noin 250 hyllymetriä, ja sen läpikäyminen veisi poliisin mukaan yhdeksän vuotta.

Petersson sanoo, ettei nyt esitetty näyttö riittäisi Engströmin tuomitsemiseen Palmen murhasta, vaikka tämä olisi vielä hengissä.

– Mutta se riittäisi siihen, että hänet voitaisiin ottaa kiinni, tehdä kotietsintöjä ja saada selville näyttöä, joka riittää, hän sanoo.

Aftonbladet kertoi tiistaina, että poliisilla olisi hallussaan murha-ase. Poliisi takavarikoi kyllä Engströmin tuntemalta asekeräilijältä yhden aseen, mutta sen yhteyttä murhaan ei ole voitu osoittaa.


Juttua päivitetty kauttaaltaan kello 11.46 ja kello 14.59.

Olof Palme

Olof Palme toimi Ruotsin pääministerinä vuosina 1969–1976 ja vuodesta 1982 kuolemaansa saakka.

Palmea pidetään Ruotsin hyvinvointivaltion arkkitehtinä: hän laajensi merkittävästi terveydenhuollon palveluja, antoi valtaa ammattiliitoille ja investoi koulutukseen. Naiset pääsivät töihin, kun päiväkoteja alettiin perustaa.

Uudistukset kuitenkin suututtivat yrittäjiä ja liberaaleja Ruotsissa.

Palmella oli kuuluva ääni myös kansainvälisesti. Hän arvosteli sekä Yhdysvaltoja että Neuvostoliittoa.

Hän esimerkiksi vertasi Yhdysvaltain pommituksia Pohjois-Vietnamissa natsien keskitysleireihin toisessa maailmansodassa, mikä johti Ruotsin ja Yhdysvaltain välien jäähtymiseen lyhyeksi aikaa.