Ateena
Petri Nummelan tilanne ennen trap-ammunnan karsinnan viimeistä 25 laukauksen sarjaa oli herkullinen. Olympiakisojen ensikertalainen oli rikkonut kahta vaille kaikki kiekot sadasta mahdollisesta. Hollolalainen oli jaetulla kakkossijalla ja finaalipaikassa kiinni.
Finaaliin selviää kuusi ampujaa, joten 24 tai jopa 23 osuman sarja voisi viedä miehen mitalikamppailuun, puhdas sarja tekisi sen varmasti.
Nummela tekee liikkeitä, joita hän on tehnyt tuhansia ja taas tuhansia kertoja. Keskittyminen, nosto, kutsuhuuto ja laukaus.
Kaikki ei ole kuitenkaan kunnossa - ei todellakaan.
Viimeisen sarjan viides laukaus: ohi. Yhdeksäs laukaus: ohi. Kymmenes laukaus: ohi. 18. laukaus: ohi. 22. laukaus: ohi.
Petri Nummela joutuu pyyhkäisemään kisan jälkeen kyyneleen silmänurkastaan. Potentiaalinen mitalihaave vaihtui jaetuksi sijaksi 14.
Täydellisen romahduksen kokenut urheilija haluaisi varmasti olla yksin, mutta se ei onnistu. Ensin pitää antaa kommentit televisioon, sitten radioon. Välillä pääsee hetkeksi pukuhuoneeseen, mutta paikalla ovat muutkin ampujat. Sitten vielä marssi lehdistölauman eteen.
Nummela nousee Markopoulion ampumaradan katsomoon ja hymyilee. Takana paukuttelevat ampujat, joilla on vielä mahdollisuus finaaliin.
"Sori, kesti vähän aikaa kasata ajatuksia. Tämä on ikään kuin pieni pettymys, lievästi sanottuna harmittaa."
Kysymys taitaa oikeasti olla suuresta pettymyksestä?
"Romahdushan tämä oli."
Pulssi putosi
lepotasolle
Nummela on kaikin puolin joviaali ja avoin mies, joka ei selittele, vaan analysoi tarkasti ja selvillä lauseilla viimeisen sarjan ihmeellisiä tapahtumia.
Pääkoppa ei kestänyt painetta.
"Olin viimeisen sarjaan lähdettäessä luottavainen ja latautunut. En osaisi muuttaa tällä hetkellä tekniikassa yhtään mitään. Tämä ei ollut kovan tuulen syy, vaan vika oli miehessä", Nummela myöntää.
Ampuja tietää itsekin, että 19 osuman sarja on olympiatasolle luokaton. Nummelan aikaisemmat sarjat olivat aivan toista luokkaa: 25, 24, 24, 25.
"En muista, milloin olisin viimeksi ampunut tällaista tulosta viimeisessä sarjassa. Ammunta meni jäykäksi, aloin tähdätä liikaa ja pulssi häipyi", Nummela selvitti.
Anteeksi, pulssi häipyi?
"Normaali leposyke on noin 60, mutta kilpailussa se nousee jonnekin 110-115 kieppeille. Nyt se yhtäkkiä laski alas 65-70:een. Yritin teennäisellä jalkojen nostolla nostaa sykettä."
Lopulta ampujan mieleen iski vanha Edu Kettusen kappale.
"Ajattelin, että saatanan kone älä nyt hyydy", Nummela murjaisee.
Piilevää
jännitystä
Mutta niin vain 33-vuotiaan Lahden Ampumaseuran miehen kone hyytyi. Haulikkolajien valmentaja Bror Nyström selvittää tarkemmin, millaista jännitystä ampuja voi kisan aikana kokea.
"Ensinnäkin ampuja voi tuntea ja kokea ihan konkreettisesti jännitystä. Sitä voi hallita esimerkiksi tasoittelemalla pulssia. Sitten on olemassa piilevää jännitystä, jossa urheilijalle tulee flegmaattinen olo. Sen hallitseminen on erittäin vaikeaa, eikä sitä aina näe päällepäin", Nyström kertoo.
Nyström huomasi Nummelan piilevän jännityksen varsinkin sarjan loppuvaiheissa.
"Hänen vuoronsa alkoivat venyä ja sitä mukaa rentous katosi. Ennen sarjaa en nähnyt mitään merkkejä tällaisesta. Tämä on ampujalle pahin mahdollinen tila."
Valmentajan mukaan he veivät koko viiden sarjan karsinnan läpi samalla skeemalla, eikä mitään muutettu loppuvaiheissa. Nummelan neljännen ja viimeisen sarjan välissä oli yhden tunnin väli.
"Ensimmäisen puolen tunnin aikana jutustelimme ja rentouduimme. Tärkeintä oli saada edellinen sarja pois Petrin mielestä. Sitten valmistauduimme 20 minuutin ajan viimeiseen sarjaan. Siihen kuuluu esimerkiksi pulssin nosto oikealle tasolle. Petri sanoi, että kaikki on kunnossa", Nyström huomautti.
Peijakkaan
mukavaa
Suomalaisampuja olisi selvinnyt finaaliin, jos hän olisi ampunut viimeisessä sarjassa 24 osumaa. 23 osumaa olisi vienyt hänet uusintaan, jossa neljästä miehestä olisi pudotettu vain yksi pois.
Jos ja jos. Nummela ampui lopputuloksekseen 117 ja sillä sipuli.
Nummela jaksaa yhä olla positiivisella mielellä. Romahdus on kova, mutta maailma ei ole häipynyt jalkojen alta minnekään.
"Oli peijakkaan mukavaa ennen kuin homma romahti. Ammuin neljä hyvää sarjaa eli kyllä se yhden huonon sarjan kumoaa. Olisi tietenkin ollut mahtava olla mukana finaalissa, mutta tämä pettymys häipyy jo iltaa myöten", Nummela uskoi.
Nummela ei saa vieläkään hetken rauhaa. Dopingvalvoja on roikkunut jo pidemmän aikaa suomalaisen hihassa ja vaatii lopulta ampujaa lähtemään.
"Olympialaiset ovat taas neljän vuoden päästä. Minulle jää tästä vain positiivisia muistoja."
Historiankirjat kertovat tulevaisuudessa, että Petri Nummela saavutti Ateenan trap-ammunnassa hyvän sijoituksen.