Uusi luontomedia: Poh­joi­sen Polut tarjoaa tuhtia luet­ta­vaa ret­kei­ly­kan­sal­le

Tulospalvelu: Katso alue­vaa­li­tu­lok­sen yk­si­tyis­koh­dat

Pääkirjoitus

Pää­kir­joi­tus: Jopas on mainio ra­ha­ti­lan­ne ja mu­ka­vas­ti ve­ro­tu­lo­ja – En­na­ko­tie­to Oulun hyvästä ti­lin­pää­tök­ses­tä ei kerro kaikkea

Äkkiä katsottuna Oulun kaupungin talous porskuttaa: verotulot kasvavat mukavasti ja ylimääräisiä euroja kilahtelee maan myynnistä. Numeroiden takaa paljastuu, että investointitarve kasvaa ja Oulu tarvitsee lainaa.

Kouluverkko on yksi investointikohde Oulussa.
Kouluverkko on yksi investointikohde Oulussa.
Kuva: Leinonen Jukka

Alustavien tilinpäätöslukujen perusteella Oulun kaupungin tämän vuoden taloustilanne vaikuttaa kerrassaan mainiolta. Verotuloja kertyy yhteisö- ja kunnallisveron kautta 30 miljoonaa euroa arveltua enemmän. Lisäksi ylimääräistä rahallista voittoa tulee muun muassa maan ja vesialueiden myynnistä.

Miinusta ei päässyt syntymään senkään vuoksi, ettei koronaepidemia runnellut kaupungin kassaa. Valtio sitoutui korvaamaan kuntien koronaan liittyvät menoerät. Oulu on saanut avustuksia noin 70 miljoonaa euroa.

Kaikki siis hyvin? Ei aivan niinkään. Numerot eivät valehtele mutta eivät myöskään kerro kaikkea.

Vaikka tulos on plussalla, Oulun on investoitava tulevina vuosina monenlaisiin kaupunkilaisten palveluihin sekä ylläpidettävä toimintaa.

Raha on edelleen niin tiukassa, että toimintamenoja katetaan vain lisälainalla tai säästöillä – tai molemmilla. Sama koskee investointeja.

Pitkäaikaisen lainan määrä kasvaa 90 miljoonalla ensi vuonna. Lainaa on kaikkiaan 840 miljoonaa. Pienikin korkoprosentin hyppy ylöspäin lisää kustannuksia.

Kaupungin talous- ja rahoitusjohtaja Marja Kariniemi kertoi Kalevassa (13.12.), että vuoden 2022 talousarvio tulee olemaan alijäämäinen. Rahoitusvajetta on laskelmien mukaan noin 30 miljoonaa euroa.

Investointimenot on arvioitu 152 miljoonaksi.

Summan takana on esimerkiksi Linnanmaan uimahalli ja muu palvelurakentaminen, jota kasvava kaupunki tarvitsee.

Odottamassa ovat rata-alueen ja Raksilan kehittäminen sekä monitoimiareenahankkeesta päättäminen. Ne ovat kaupungin vetovoiman kannalta tärkeitä tulevaisuuden sijoituksia – ja hinnakkaita, vaikkei kaupunki niissä päävastuullisena rahoittajana olekaan.

Valtuusto päätti syksyllä olla korottamatta Oulun kunnallisveroprosenttia, vaikka kävi laajan keskustelun puolen prosenttiyksikön korottamisesta.

Veron nosto 21 prosenttiin olisi tuonut muutamille seuraaville vuosille 18–24 miljoonan euron lisäkertymän. Noston sijasta valtuusto lukitsi veroprosentin nykyiselleen vuoteen 2024 saakka.

Suojauksen järkevyys selviää hieman tuonnempana, jolloin nähdään, millä tavoin sote-uudistus käytännössä vaikuttaa kuntatalouden perusteisiin.

Runsaan 12 kuukauden kuluttua aloittavat hyvinvointialueet vaikuttavat välittömästi kuntien veroprosenttiin. Leikkaus kunnallisverotuottoon on yli puolet. Oululle kuntaverosta jää käteen arviolta 8,11 prosenttia. Loppuosa nykyisestä 20,5 prosentin verosta tuloutuu hyvinvointialueelle.

Soten jälkeisiä budjetteja tehdään toisenlaisista lähtökohdista kuin nykyisiä tulo- ja menoarvioita.

Kaupungin kustantamien hyvinvointipalveluiden siirtyminen hyvinvointialueiden kontolle leikkaa menoista ja myös tuloista puolet pois. 1,4 miljardin euron talousarvio kutistuu 650 miljoonaan.

Otetut lainat kuitenkin jäävät, eikä mittava tarve investoinneille poistu. Kaupunginjohtaja Laajala sanoi Kalevassa (17.10.), että investointeja pitää tehdä 150–160 miljoonaa euroa vuodessa. Taloudenpito Oulussa ei edelleenkään helpotu.

Pääkirjoitusta korjattu 14.12. Kaupunginjohtaja Päivi Laajala ei esittänyt veroprosentin korottamista, mutta puolen prosentin korotuksesta käytiin keskustelu valtuutettujen kesken.