Uudestaan kiihtyneet Yhdysvaltain vähemmistöprotestit ovat muuttaneet amerikkalaisten asenteita, mutta muutosta lainsäädännössä ja poliisin toiminnassa ei juuri ole tapahtunut.
Kovin äkkiä muutosta on turha odottaakaan, sanoo Pohjois-Amerikan tutkimuksen professori Benita Heiskanen.
– Ennen marraskuun kongressi- ja presidentinvaaleja ei ehditä enää tekemään lakimuutoksia eikä reformeja, Heiskanen toteaa.
Muutamissa Yhdysvaltain kaupungeissa ja osavaltioissa on tehty tai esitetty pieniä muutoksia poliisin käytäntöihin sen jälkeen, kun Black lives matter -mielenosoitukset (BLM) alkoivat toukokuussa. Kimmoke oli tummaihoisen George Floydin kuolema poliisin tukehduttamana.
Poliiseille on esimerkiksi määrätty haalarikameroita, kuristusotteita on kielletty ja poliisilaitosten rahoitusta leikattu.
Keskeisin BLM-liikkeen onnistuminen piilee Heiskasen mukaan siinä, että liike on saanut aktivoitua etnisten rajojen yli sekä latinoja, mustia että valkoisia.
Kaksi kuollut protesteissa
Uusimmat protestit alkoivat sunnuntaina, kun poliisi ampui 29-vuotiasta tummaihoista Jacob Blakea seitsemän kertaa selkään lähietäisyydeltä Kenoshassa. Hän halvaantui vyötäröstä alaspäin.
Wisconsin osavaltioon on julistettu mielenosoitusten vuoksi poikkeustila, Kenoshan kaupunkiin on määrätty illoiksi ulkonaliikkumiskielto, ja sinne on lähetetty 250 kansalliskaartin jäsentä.
Tiistain ja keskiviikon välisenä yönä kaksi henkilöä kuoli ja yksi loukkaantui vakavasti ampumisessa, jota edelsi New York Timesin mukaan aseistautuneen miesjoukon ja mielenosoittajien välinen sanaharkka.
Blake paini poliisien kanssa ennen ampumista
Aseeton Blake oli ilmeisesti vastustanut kiinniottoa ja paininut poliisien kanssa, silminnäkijä on kertonut.
Blake oli nousemassa autonsa etupenkille, kun poliisi ampui häntä seitsemän kertaa.
Blake oli BBC:n mukaan etsintäkuulutettu, mutta poliisi ei välttämättä tiennyt siitä.
Poliisit saapuivat paikalle kotirauhan härintää koskevan ilmoituksen vuoksi. Blaken asianajajan mukaan hän oli paikalla yrittämässä selvittää kahden naisen välistä riitaa.
Kongressinvaalit ratkaisevat
Siihen, nähdäänkö Yhdysvalloissa merkittäviä poliisiuudistuksia tai lakimuutoksia, vaikuttaa Heiskasen mukaan kenties kaikkein eniten tulevan kongressin voimasuhteet.
– Demokraatit ovat huomattavasti uudistushaluisempia. Mikäli he saisivat tavoitteensa mukasesti enemmistön kongressin molempiin kamareihin, muutoksia tapahtuisi todennäköisemmin.
Republikaaneissa BLM-liikkeeseen ja sen ajamiin tavoitteisiin suhdutaan penseämmin.
Heiskanen huomauttaa, että istuvan presidentin Donald Trumpin hallinnossa äärilaidat, kuten äärioikeistolaiset alt-right-näkemykset ovat saaneet jalansijaa ja rasistinen keskustelu on normalisoitunut.
Myös korkeimman oikeuden ennakkopäätökset poliisin voimankäytöstä ovat Heiskasen mukaan ratkaisevan tärkeitä.
– Nykyään poliisit eivät juuri koskaan saa tuomioita, vaikka minkälaista voimaa olisi käytetty.
Yhdysvaltain poliisikäytäntöihin vaikuttavat liittovaltion, osavaltioiden ja paikallistason lait. Muutoksia saatetaan siksi nähdä hyvin eri tahdilla ympäri maata.
Kongressi nuorenee
Yhtenä edellytyksenä laajoille muutoksille on Heiskasen mukaan myös kongressin sukupolvenvaihdos.
Vähemmistö- ja poliisikysymystä pitävät eniten esillä nuoret edustajat. Kongressissa valtaa pitävät suuret ikäpolvet, jotka lähentelevät jo 80 vuotta.
Sukupolvikysymys näkyy voimakkaasti myös demokraattipuolueessa.
Heiskanen toteaa, että mielenosoituksiin osallistuvat ovat pääasiassa edistyshaluisia, joiden tärkeimmät tavoitteet jäivät pois, kun Biden valittiin puolueensa ehdokkaaksi.
– Jos Bidenista tulee presidentti, demokraattien vasemman laidan progressiivinen siipi alkaa takuulla pitämään meteliä näistä kysymyksistä.
Nuorten suosikki, sitoutumaton Bernie Sanders on sanonut, että hän alkaa heti haastamaan Bideniä, jos hänet valitaan presidentiksi.
Mielipiteissä jo selvä muutos
Asenteet ja käsitykset vähemmistöistä sekä poliisin voimankäytöstä ovat mielipidetiedustelujen perusteella jo muuttuneet.
George Floydin kuoleman ja siitä seuranneiden protestien jälkeen selvästi aiempaa useampi yhdysvaltalainen äänestäjä uskoo, että tummaihoiset amerikkalaiset kohtaavat huomattavasti syrjintää.
Mielipidetiedusteluja tekevän Civiqs-yhtiön ja Kalifornian yliopiston kesän gallupeista selviää, että protestit ja BLM-aiheiden mediahuomio nostivat tummaihoisten syrjintään uskovien määrän noin 50 prosentista 60 prosenttiin amerikkalaisista äänestäjistä. Negatiiviset käsitykset poliisista ovat nousseet samaan aikaan vielä enemmän.
Loppukesää kohden lukemissa on tultu jonkin verran alaspäin ja BLM-protestien laaja tuki on hieman heikentynyt kansan parissa.
Käsitykset ovat muuttuneet merkittävästi jo vuodesta 2014 lähtien, jolloin ensimmäiset laajat BLM-protestit alkoivat. Tuolloin mielenosoitukset laukaisi tummaihoisen, aseettoman 17-vuotiaan pojan ampuminen kaikista syytteistä vapautetun "naapurustovahti" George Zimmermanin toimesta.
Siitä lähtien yhdysvaltalaiset ovat nähneet rotusyrjinnän vakavampana ongelmana, poliisin voimankäytön kovempana tummaihoisia kohtaan ja esimerkiksi pitäneet valkoihoisten etenemismahdollisuuksia yhteiskunnassa muita parempina. Muutos on ollut jopa 25 prosenttiyksikön luokkaa.
Tänä keväänä käynnistynyt mielipiteiden muutos eroaa siinä, että nyt näkemykset ovat muuttuneet lähes kaikkien amerikkalaisten keskuudessa, kun aiemmin mielipiteet muuttuivat etupäässä nuorten ja