Oli kaunis ja aurinkoinen talvipäivä. Taivas oli sininen, ja pakkasta oli vain sen verran, että uloshengitys muodosti kuonon eteen pienen höyrypilven.
Olli, Kati ja Niina istuskelivat jokitörmällä ja miettivät laiskasti, mitä tekisivät päivällään.
"Katsokaa", Olli suhahti yllättäen. Kettu oli nähnyt joen mutkassa vilaukselta jotain kummallista.
Niina ja Kati kääntyivät katsomaan. Jokivartta pitkin niitä lähestyi ennenkuulumaton ilmestys.
Päällään sillä oli kirkkaanpunainen haalari ja tupsupipo ja jaloissa vähän samanlaiset laudankappaleet kuin se, jolla Kati oli koittanut laskea mäkeä laskiaisena.
Vauhtia se pökki pitkillä sauvoilla -- ja melkoista kyytiä se tulikin, vieläpä suoraan kohti eläimiä.
"Pakoon!", Kati kiljaisi.