Kolmen puolueen yhteistyö Sipilän hallituksessa vaikutti eiliseen torstaihin asti jokseenkin seesteiseltä. Puoluejohtajat olivat pitkin matkaa vakuuttaneet asioita hoidettavan rehdissä hengessä ja keskeisiä tavoitteita koskevan yksimielisyyden vallitessa.
Torstaina keskustan ja kokoomuksen näkemyserot sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisesta suuruudistuksesta veivät kuitenkin hallituksen äkkiä lähelle hajoamista.
Vaikka puolueiden näkemyserot uusien itsehallintoalueiden määrästä olivat ennalta tiedossa, välien nopea kiristyminen hallituskriisin asteelle oli yllätys.
Törmäys oli väistämätön, kun Sipilä teki päivän aikana puolueensa 18 itsehallintoalueen sote-mallista hallituskysymyksen ja kokoomus piti kiinni enimmillään 12 uudesta hallintoalueesta.
Torstai-iltana Sipilä ilmoitti, että sovun on synnyttävä perjantaiaamuun mennessä. Hän ei odotusten vastaisesti siis halunnut odottaa lauantaita, jolloin koolla ovat sekä kokoomuksen valtuusto että eduskuntaryhmä. Ei tämä voi olla kiinni yhdestä päivästä.
Kolmannelle hallituspuolueelle eli sote-kysymyksessä himmein valoin ajaneille perussuomalaisille Sipilän malli kelpaisi. Puolue ei olisi kaivannut hallituskriisiä, kun sillä on kasa omia sisäisiä kriisejä.
Hallituskriisiin ajauduttiin hyvin oudosti, sillä kaikilla hallituspuolueilla on ollut vahva halu jatkaa yhteistyötä. Näin voi päätellä kokoomuksen puheenjohtajan, valtiovarainministeri Alexander Stubbin torstaisesta lausunnosta. Hänen mukaansa kokoomus ei ole hallituksesta lähdössä.
Torstaina Sipilän kärsivällisyys kuitenkin loppui. Hän sanoi tulleensa siihen johtopäätökseen, että nykyisellä hallituskokoonpanolla sote-ratkaisua ei ehkä saada syntymään.
Jos kiistasta ei saatu ratkaisua perjantaiaamuun mennessä, Sipilä ilmoitti kävelevänsä presidentin puheille eli jättävänsä nykyisen hallituksen eronpyynnön. On vaikea nähdä, että tätä kautta Suomi saataisiin ylös moniulotteisesta kriisistä nopeammin kuin jos nykyisen hallituksen työ jatkuisi.
Sipilän jyrkkä pitäytyminen 18 alueen malliin on keskustan pääministeriltä ymmärrettävää. Puolueella on pitkäaikainen tavoite nostaa maakuntien asemaa, ja soten aluejako lienee pohjana koko tulevalle aluehallintouudistukselle.
Peruskysymys on kuitenkin se, vesittääkö 18 alueen malli ne tavoitteet, joita koko uudistukselle asetettiin. Senhän on ollut määrä merkitä yhdenvertaisia ja laadukkaita sosiaali- ja terveyspalveluja koko maassa sekä tuoda nykyjärjestelmään verrattuna mittavat, jopa kolmen miljardin euron säästöt.
Elokuussa työnsä jättänyt, hallituksen sisältä asetettu asiantuntijatyöryhmä esitti alueiden määräksi 9–12 muun muassa siksi, että alueilla olisi riittävä väestöpohja ja taloudellinen kantokyky.
Sote-ratkaisu syntyy todennäköisesti maakuntamallin tai sitä lähellä olevan mallin pohjalta. Tänään tiedetään, tapahtuuko se nykyisen vai uuden hallituksen päätösten varassa.