Automaattisesti valvottavien tiekilometrin lukumäärä venyy ensi vuoden loppuun mennessä nykyisestä 400 kilometristä puolella, jos sisäministeriö sekä liikenne- ja viestintäministeriö onnistuvat toteuttamaan suunnitelmansa. Syksyn aikana sisäministeriö hankkii Suomeen kolmannen siirrettävän valvontakaluston, joka sijoitetaan Oulun poliisilaitokselle. Sillä valvotaan ensisijaisesti taajamaliikennettä ja liikennevaloristeyksiä. Nelostien pysyvä valvonta-alue ulottuu jatkossa Haarasillan liikenneympyrästä Pulkkilaan saakka.
Poliisiylijohtaja Reijo Naulapään mukaan kyseessä on määrätietoinen suunnitelma, jonka toteuttamisen tekee vain mielekkäämmäksi se, jos ja kun haltijavastuu saadaan toteutettua. "Automaattisen liikennevalvonnan lisääminen on erittäin perusteltua, koska liikennemäärät ovat jatkuvasti kasvaneet, mutta toisaalta meillä ei ole perusteita odottaa, että pystyisimme lisäämään liikennevalvontaan sen kummemmin liikkuvan poliisin kuin paikallispoliisin miehistöä", hän tiivistää.
Itse asiassa suuntaus on virkojen suhteen viime vuodet ollut täysin päivästäinen, sillä liikkuvasta poliisista on lähtenyt viime vuosina kaikkiaan 101 virkaa ja paikallispoliisista useita satoja virkoja. Paikallispoliisissa ei ole liikenteeseen erikoistuneita valvontaryhmiä enää kuin suurimmissa kaupungeissa ja osassa niissäkin ryhmät on ajettu minimikokoon.
"On valitettavaa, että olemme joutuneet siirtämään osan viroista rikostutkintaan. Tässä ollaan puun ja kuoren välissä", tiivistää Naulapää.
Kolme autoa
Liikenne- ja viestintäministeriössä liikevalvonnan suunnittelusta vastaava liikenneneuvos Matti Roine kertoo, että valvontapylväitä on syksyllä jo 600 kilometrin matkalla. Ensi vuonna kokonaispituus kasvaa runsaalla 200 kilometrillä, mutta Oulun lääniin ei ole suunnitelmissa yhtään uutta tieosuutta.
"Hallitusohjelmassa korostetaan liikenneturvallisuuden lisäämisen tarpeellisuutta. Parhaiten se toteutuu monipuolisen valvonnan lisäämisellä. Sitä korostaa myös vuosien mittaan tulleet uudet säännökset. On saatu kypäräpakko, handsfreepakko ja paljon muita uudistuksia. Seuraavaksi pitää saada valvonta 1990-luvun tasolle", sanoo Roine.
Osittain automaattisen liikevalvonnan tarpeellisuutta on perusteltu myös ajonopeuksien jatkuvalla kasvulla. Tielaitoksen mittauspisteiden mukaan kymmenen prosenttia autoilijoista ajaa 80 kilometrin rajoitusalueella ylinopeutta ja vastaava luku on 100 kilometrin rajoitusalueella kahdeksan prosenttia.
Taajamavalvontaa
Oulua aikaisemmin siirrettävä valvontakalusto on ollut käytössä muutaman vuoden Helsingin poliisilaitoksella ja noin vuoden ajan Itä-Suomen läänissä. Sisäministeriön ylikomisario Timo Ajaste ennakoi, että Oulun poliisilaitos saa Itä-Suomen kaltaisen kaluston. Siihen kuuluu digitaalikameran lisäksi tutka. Kamera tallentaa rekisterikilven ja kuljettajan kasvot ja tutka ajonopeuden.
"Auto voi olla joko perinteinen pakettiauto kuten Joensuussa, mutta kalusto voidaan sijoittaa myös henkilömallin pakettiautoon. Olemme jo hankkineet tarjoukset, joiden perusteella päätökset hankinnasta tehdään."
"Ajoneuvokalustolla valvotaan pääasiassa taajamaliikennettä ja valvonta kohdistetaan etenkin niille tieosuuksille, joissa on sattunut paljon onnettomuuksia tai ajetaan jatkuvasti päin punaista. Tavoitteena on, että jokaisesta valvontaiskusta ilmoitetaan etukäteen. Rangaistuksesta päätetään vasta, kun kuvat ja nopeudet on taltioitu toimistolla. Jos haltijavastuu menee läpi esitetyssä muodossa siihen liittyy osatekijänä myös mahdollinen huomautuksen lähettäminen", selvittää Timo Ajaste.
Automaatti täydentää
Liikkuvan poliisin Pohjois-Suomen osaston päällikön Kari Purasen mielestä automaattinen valvonta täydentää hyvin sekä liikkuvan poliisin että paikallispoliisin liikennevalvontaa. Hän muistuttaa, että valvontatoppia on suunnitelmien toteutuessakin vain prosentilla tiestöstämme. Pylväitä kannattaa hänen mielestä hankkia jatkossakin paikkoihin, joissa niiden laittamista puoltaa suuret liikennemäärät ja jatkuvat onnettomuudet.
"Pylväät soveltuvat vain nopeuksien mittaamiseen ja muulla liikkuvalla kalustolla voidaan valvoa lähinnä ajamista valoristeyksissä. Muu liikennevalvonta on jatkossakin hoidettava ihmisvoimin. Pylväiden tuntuvan lisäämisen suurin este taitaa olla nykyisen märkäfilmitekniikan soveltamattomuus laajempaan käyttöön. Digitaalitekniikkaa on vasta kokeiltu Norjassa ja sen soveltuvuus etenkin pimeäkuvaukseen on heikkoa", Kari Puranen toteaa.
Uusia paikkoja
Nelostien kameravalvonnasta vastaava Limingan kihlakunnan vanhempi konstaapeli Pertti Rajaniemi korostaa, että joulukuussa 1998 alkanut valvonta on jo täyttänyt siihen asetetut odotukset, sillä 12 pylvään tieosuudella ei ole sattunut kuin kaksi kuolemaan johtanutta liikenneonnettomuutta tähän mennessä. Toinen niistä oli itsemurha ja toinen moottoripyöräilijän raju ulosajo. Aiemmin rajusta nopeudesta ja ohituksista johtuvia kuolonkolareita oli useita vuosittain.
Uuden moottoritieosuuden valmistuminen antaa mahdollisuuden siirtää viisi kamerapylvästä Haarasillasta etelään päin. Kaksi pylväistä asennetaan Rantsilan 60 kilometrin nopeusrajoitusalueen kodalla ja toiset kaksi Pulkkilaan nelostien ja Raaheen sekä Piippolaan johtavien teiden risteysten läheisyyteen. Yksi pylväs saa paikkansa ennen Pulkkilaa pohjoista tultaessa alkavan 80 kilometrin nopeusrajoituspaikan kohdilla.