Oulun Jätehuollolta löytyy periaatteellinen valmius aloittaa Oulussa liikennepolttoaineeksi soveltuvan biokaasun tuotanto. Johtaja Markku Illikaisen mukaan hanketta on alustavasti suunniteltu jo parin vuoden ajan ja sen toteutusmahdollisuuksista on käyty neuvotteluja muun muassa Gasum Oy:n kanssa.
Ruskon kaatopaikalta saatava biokaasu on jo toistakymmentä vuotta ollut hyötykäytössä, Illikainen muistuttaa. Tähän saakka kaasua ovat käyttäneet Paroc Oy:n vuorivillatehdas ja Oulun Energia, joka on käyttää sitä Oulun yliopistollisen sairaalan alueella olevan lämpökeskuksen höyryntuotannossa. Lisäksi kolme mikroturbiinia tuottaa kaiken Ruskon jätekeskuksen alueella tarvittavan sähkön ja lämmön.
Kaikkiaan Ruskon alueelta saadaan nykyisin noin kahdeksan miljoonaa kuutiometriä biokaasua vuodessa. Määrää voitaisiin lisätä huomattavasti, mikäli muun muassa jätevesilaitoksen liemet mädätettäisiin jatkossa kompostoinnin sijasta.
Pitoisuutta nostettava
Biokaasun muuttaminen liikennepolttoaineeksi vaatii kuitenkin myös lisäinvestointeja. Kaatopaikalta saatavan biokaasun metaanipitoisuus on nostettava samalle tasolle kuin maakaasulla eli vähintään 95 prosenttiin, kun se on yleensä 50-60 prosenttista.
Lisäksi biokaasun saatavuus on turvattava kaikissa olosuhteissa. Koska Oulu ei ole nykyisen maakaasuverkon piirissä, varmistus vaatisi nestemäisen maakaasun varastosäiliön ja sen vaatiman höyrystimen rakentamisen tankkauspisteen yhteyteen.
Investoinnin kannattavuus vaatisi luonnollisesti myös kaasukäyttöisiä autoja. Kaasun luontevampia ensimmäisiä käyttäjiä olisivat Oulun kaupunki ja paikallinen joukkoliikenne, mutta ajoneuvokannan uusimiseen menee luonnollisesti aikaa.
Raskaat hyötyajoneuvot on alunperin hankittava kaasukäyttöisinä mutta henkilöauton voi joko ostaa myös kaasukäyttöisenä tai muuntaa sen myös kaasulla toimivaksi, huomauttaa Hannu Merilehto Ekobit Oy:stä. Hänen arvionsa mukaan Oulussa olisi hyvä olla noin 200 kaasukäyttöistä autoa, jotta toiminta olisi kannattavaa.
Määrää voi pitää merkittävänä, kun ajatellaan, että koko maassa on tällä hetkellä vasta noin 700 kaasulla toimivaa ajoneuvoa.
Tahtotila tarpeen
Johtaja Arto Riikonen Gasum Oy:sta toteaakin, että tässä asiassa Suomi on pieni ja syrjäinen alue, jossa on pienet markkinat. Siksi kaasuautojen käytön lisääntyminen on kiinni monesta yhtä aikaa vaikuttavasta kytkennästä.
"Se edellyttää yleistä tahtotilaa, autojen myyjiä, jotka ottavat kaasuautot myyntiin, polttoaineen myyjää, verottajan sallimusta ja poliittisen päätösten tekemistä."
Vaikka investoinnit vielä vaativatkin tukitoimia, nousee biometaanin kilpailukyky koko ajan ja sen käytön edistäminen vähentää Suomen riippuvuutta fossiilisista, tuontipolttoaineista.
Ruotsissa on jo käytössä 17 000 kaasuautoa, joista yli puolet, eli 52 prosenttia käyttää nimenomaan biometaania Riikonen huomautti.