Oulussa työl­lis­te­tään EU:n ra­hoil­la – lei­jo­na­osan EU:n ra­ken­ne­ra­has­to­mil­joo­nis­ta saa Poh­jois-Poh­jan­maa

Pohjois-Pohjanmaa saa kaikista Suomen maakunnista määrällisesti eniten EU:n rakennerahastotukea. Koko maakunnan tuista suurin osa kohdistuu Oulun seudulle.

Oulun kulttuuripääkaupunkihankkeesta vastaava johtaja Piia Rantala-Korhonen.
Oulun kulttuuripääkaupunkihankkeesta vastaava johtaja Piia Rantala-Korhonen.
Kuva: Pekka Peura

Pohjois-Pohjanmaa saa kaikista Suomen maakunnista määrällisesti eniten EU:n rakennerahastotukea. Koko maakunnan tuista suurin osa kohdistuu Oulun seudulle.

Suomi saa EU:lta tukea kahdesta rakennerahastosta, Euroopan aluekehitysrahasto EAKR:sta ja Euroopan sosiaalirahasto ESR:sta. Leijonaosa varatuista kehitysmiljoonista on mennyt Pohjois- ja Itä-Suomen maakunnille; vuosien 2014–2020 aikana alueille on kohdistettu noin kaksi kolmasosaa koko maalle myönnetyistä rahoista.

Asukasta kohden tarkasteltuna rahoitusta on kuitenkin kohdentunut eniten Lappiin ja Kainuuseen, joissa tukitaso on noin 100 euroa asukasta kohden vuodessa. Pohjois-Pohjanmaan vastaava luku on vain noin 66 euroa vuodessa.

Maakunnista määrällisesti eniten rahoitusta on silti saanut Pohjois-Pohjanmaan maakunta, yhteensä noin 317 miljoonaa euroa. Mitkä tahot tätä pottia käsittelevät ja millaisiin projekteihin se on täällä suunnattu?

Rahoitettujen hankkeiden teemat vaihtelevat aina villiruoan brändäämisestä kaivannaisalan tutkimuskeskuksen rakentamiseen. Useimmat hankkeet hakevat rahoitusta nimenomaan yritysten kehittämiseen sekä uusiin innovaatioihin ja tutkimuksen vahvistamiseen. Monet hankkeista myös liittyvät matkailuun, ympäristöön, nuoriin ja infraan.

Kaikkien hankkeiden yhteisenä tavoitteena on kasvattaa maakunnan työllisyyttä, osaamista ja yritysten kilpailukykyä. Tukia näille hankkeille ovat myöntäneet etupäässä Pohjois-Pohjanmaan liitto ja maakunnan ely-keskus.

Pohjois-Pohjanmaan liiton myöntämää rahoitusta euromääräisesti eniten ovat saaneet Oulun yliopisto, Oulun ammattikorkeakoulu Oy ja Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy. Näiden tahojen tukipotti koostuu useisiin eri hankkeisiin saaduista rahoista.

Liitolta suurimmat tukipotit saaneet yksittäiset hankkeet ovat Oamkin Mobilab, VTT:n PrintoCent-hankkeen investointi ja kehittäminen ja Raahen kaupungin Meripohjolan metalli- ja konepajateollisuuden uudistaminen.

Elyn myöntämiä tukia kerryttivät eniten yritysten, kuntien ja ammattikorkeakoulujen toteuttamat hankkeet. Suurimmat tukipotit ely on myöntänyt Rukakeskus Oy:n rinne- ja hissi-investointeihin, Kuusamon keskustan liikennejärjestelyihin ja Maustaja Oy:n uusien tuoteryhmien vaatimiin investointeihin.

Liitolle on seitsenvuotiskauden ajaksi myönnetty yhteensä noin 86 miljoonaa euroa. Kaikkiaan liitto on rahoittanut noin 206:tta hanketta, joista 105 on edelleen käynnissä.

Ely-keskuksen jaettavissa on noin 115 miljoonaa euroa EAKR:n yritystukiin, noin 12,5 miljoonaa euroa EAKR:n liikenne- ja ympäristöhankkeisiin sekä noin 103 miljoonaa euroa ESR:n hankkeisiin.

Kaikkiaan ely on rahoittanut EAKR-yritystuella noin 578 hanketta sekä noin 219 muuta EAKR- ja ESR-hanketta, joista noin 100 on yhä käynnissä.

Lukuihin on laskettu mukaan myös valtion myöntämät rahoitusosuudet.

Rakennerahastojen tarkoituksena on tasata kehittyneisyyseroja ja kompensoida Itä- ja Pohjois-Suomen pysyviä kilpailukykyhaittoja. Mutta miksi euromääräisesti suurin osa maakuntaamme myönnetyistä tuista kohdistuu juuri Oulun seudulle?

Pohjois-Pohjanmaan liiton aluekehityspäällikkö Heikki Ojala ei pidä Oulu-keskeisyyttä ongelmana.

– Useimmista hankkeista hyötyy kuitenkin koko maakunta.

– Koko Pohjois-Pohjanmaa on EU-tasolla tarkasteluna harvaan asuttua aluetta, Oulu mukaan luettuna. Oulun väestön ansiosta Suomi saa merkittävimmän osuuden harvan asutuksen tukipotista. Asukaskohtaisesti tarkasteltuna Oulun tukimäärä ei korostu, lisää liiton kehittämispäällikkö Päivi Keisanen.

Etelä- ja Länsi-Suomen maakuntaliitot ovat vaatineet rahanjakoperusteiden muuttamista, jotta eteläisemmät ja läntisemmät maakunnat saisivat suuremmat palat tukikakusta. Pohjois-Pohjanmaan liiton ja maakunnan ely-keskuksen asiantuntijat eivät tätä vaatimusta allekirjoita.

– Rakennerahastot ovat korvaamattoman tärkeitä erityisesti Pohjois-Pohjanmaalla ja koko Pohjois-Suomessa, jossa harva asutus, pitkät etäisyydet, merkittävät terveyserot ja muut erityispiirteet tuovat haasteita muun muassa alueen ja yritysten kilpailukykyyn sekä palvelujen ja koulutuksen saavutettavuuteen, toteaa elyn rahoitusyksikön rahoituspäällikkö Riitta Ilola.

– Kun monet muut keskeiset rahoitukset, kuten tiede- ja tutkimustuet, keskittyvät suurilta osin Etelä-Suomeen, onko suhteellisen pieneksi jäävällä EU-rahoituksella siellä enää minkäänlaista roolia?, pohtii liiton aluekehityspäällikkö Heikki Ojala.

Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat julkaisivat torstaina yhteiskannanoton, jossa esitettiin vaatimuksia seuraavaan valtakunnalliseen rakennerahasto-ohjelmaan.

Kannanoton mukaan Itä- ja Pohjois-Suomi ovat kuroneet kiinni muuta Suomea muun muassa bkt-kehityksessä ja työllisyydessä pitkälti EU-tukien avulla, mutta hyvästä kehityksestä huolimatta alueellisia eroja Suomen sisällä ei ole kuitenkaan saatu poistettua.

Kannanotossa arvioidaan, että Itä- ja Pohjois-Suomen alueiden rahoitustaso pysyy seuraavassa rakennerahasto-ohjelmassa entisellään. Kannanotossa myös korostetaan sitä, kuinka suuri merkitys rahoituksella on alueille ja koko Suomen tasapainoiselle kehitykselle.

Aluekehitysrahastoneuvotteluista vastaavan eurooppaministeri Tytti Tuppuraisen (sd.) mukaan Pohjois- ja Itä-Suomen tuet aiotaan taata tulevassa ohjelmassa.

– Hallitusohjelmassa on sovittu, että harvaan asutun Itä- ja Pohjois-Suomen erityisasema ja tukien pysyvyys turvataan. Harvan asutuksen ja pitkien välimatojen perusteella tämä erityisasema on myös kirjattu EU:n perussopimuksiin.  

Mitkä rakennerahastot?

Euroopan aluekehitysrahasto EAKR:n tavoite on parantaa työllisyyttä sekä lisätä alueiden kilpailukykyä ja elinvoimaisuutta.

Euroopan sosiaalirahaston ESR:n tavoite on tukea työllisyyttä ja työllistymisedellytyksiä osaamista ja palvelurakenteita kehittämällä.

Pohjois-Pohjanmaan ely-keskus myöntää projekteille tukia kummastakin rahastosta, aivan kuten Pohjois-Pohjanmaan liitto vain EAKR:sta. Myös valtio, kunnat ja yksityiset tahot osallistuvat hankkeiden rahoitukseen.

Ely rahoittaa myös Lapin ja Kainuun alueilla toimivia hankkeita.

Elyn tuet keskittyvät etupäässä yritysten investointien kehittämistä, pk-yritysten kannalta tärkeiden liikenne- ja logistiikkayhteyksien parantamista sekä ympäristöä ja luonnonvaroja koskeviin hankkeisiin.

Liiton tuet keskittyvät etupäässä kuntalähtöisiin hankkeisiin ja elinkeinojen yleistä kehittämistä, aluekehitystä sekä tutkimusta ja innovaatioita koskeviin hankkeisiin.

Sama ohjelma määrittää kummankin rahaston toimintaa ympäri maan. Nykyinen ”Kestävää kasvua ja työtä” –ohjelma alkoi vuonna 2014 ja päättyy vuonna 2020.

Ohjelma tähtää maakunnan elinkeinoelämän vahvistamiseen ja työllisyyden edistämiseen. Työllisyyttä pyritään parantamaan erityisesti maamme heikosti työllistyvillä ja harvaan asutuilla alueilla.

EU-rahoituksen jakokriteereissä kehittyneisyyseroja tarkastellaan mm. BKT:n, asukastiheyden ja työllisyysasteen perusteella.

Kaikkien hankkeiden pitää toteuttaa jotain ohjelmaan kirjatusta 13:sta erityistavoitteesta.

Hankehaut ovat yhä kesken. Tukia voi hakea sähköisesti EURA 2014 -verkkosivulla. Seuraava hakukierros päättyy lokakuussa.

Itä- ja Pohjois-Suomelle laadittu yhteinen alueellinen suunnitelma tarkentaa valtakunnallisen ohjelman toteutusta. Pohjois-Pohjanmaan liitto on valmisteluvastuussa seuraavasta suunnitelmasta, joka kirjataan vuonna 2021 käynnistyvään uuteen valtakunnalliseen ohjelmaan.

Lähteet: Työ- ja elinkeinoministeriö, Pohjois-Pohjanmaan liitto ja ely-keskus