– Jos näemme, että omaishoitaja on ihan uupunut, silloin voimme sanoa, että nyt olisi ehkä sen aika. Voi olla myös helpotus, jos sen sanoo joku ulkopuolinen, Oulun seudun omaishoitajat ry:n vastaava omaistuen kehittäjä Kaisa Hartikka sanoo.
Hän vetää yhdessä omaistuen kehittäjä Teija Viitajylhän kanssa kolmivuotista Tukena muutoksessa -hanketta. Sen tavoitteena on tukea yli 65-vuotiaita oululaisia omaishoitajia silloin, kun he miettivät, pystyvätkö enää hoitamaan läheisiään kotonaan.
– Monelle omaishoitajalle läheisen hoitaminen on merkityksellistä ja mielekästä. Heillä on halu hoitaa läheistään loppuun saakka. Jos voimat eivät riitäkään, se voi aiheuttaa syyllisyyttä, surua, häpeää ja tunteita, joita voi olla vaikea edes sanoittaa, Hartikka kertoo.
Tyypillinen ikääntynyt omaishoitaja on nainen, joka huolehtii esimerkiksi muistisairaasta aviomiehestään. Kaksikko kuitenkin toivoo, että myös miespuoliset omaishoitajat ottaisivat rohkeasti yhteyttä.
– Myös miehet tarvitsisivat tukea, mutta he eivät välttämättä sitä hae.
Oulussa omaishoidon tuen saajia on vajaat 1 900. Näistä yli 65-vuotiaita on noin 900.
Joka vuosi muutamat kymmenet päättävät hakea läheiselleen pitkäaikaisen hoitopaikan.
– Voimavarat hoitamiseen voivat olla vähissä, mutta lopullisen päätöksen tekeminen on vaikeaa. Toivomme, että voimme auttaa yksilöllisesti, Viitajylhä sanoo.
Valmiimpi muutokseen
Korona-aika ja kesä on hidastanut hankkeen kunnollista käynnistymistä. Jo tällä hetkellä hankkeen työntekijöille voi varata yksityisiä keskusteluaikoja.
Varsinainen aloitustapahtuma järjestetään maanantaina 10. elokuuta kello 13 Ommaiskortteerissa, minne ovat tervetulleita kaikki alkavasta toiminnasta kiinnostuneet.
Tapahtumassa jokainen saa kertoa omasta elämäntilanteestaan ja toiveistaan toiminnan suhteen. Myös omaishoitajien läheiset ovat tervetulleita.
Syyskuussa hankkeessa alkaa pyöriä yli 65-vuotiaiden vertaistukiryhmä.
Hartikka ja Viitajylhä kertovat, että yksilöllisen tuen myötä on myös mahdollista käydä yhdessä katsomassa läheisille sopivia hoitopaikkoja.
– Kun on saanut prosessoida ja käydä tilannettaan yhdessä läpi, omaishoitaja on valmiimpi tulevaan muutokseen, ja siirtyminen pitkäaikaishoitoon tapahtuu hallitummin. Myös hoidettava ja hoivahenkilökunta hyötyvät, kun muutokseen on yhdessä valmistauduttu, Hartikka sanoo.
Ensi keväänä on tarkoitus järjestää kurssimuotoista toimintaa heille, joiden hoidettavat ovat jo siirtyneet pitkäaikaishoitoon.
– Toivomme, että ihmiset ottavat meihin rohkeasti yhteyttä. Ei ole vääränlaisia yhteydenottoja, Viitajylhä korostaa.