Oulussa löy­de­tyn hylyn tut­ki­muk­set ete­ne­vät, mutta on­gel­ma­na on miten jäännös säi­ly­te­tään – "Hylky tu­hou­tuu hel­pos­ti nos­tet­taes­sa kui­vil­le"

Säilymisen kannalta on ongelmana on miten se säilytetään sillä välin, kun sen ajoitusta odotetaan. Hylyn osat ovat säilyneet hyvin, koska ne ovat olleet hapettomassa tilassa pohjaveden alla.

Radisson-hotellin parkkipaikan alta löydetty laivajäännös on nimetty löytöpaikkansa mukaan Hahtiperän hylyksi.
Radisson-hotellin parkkipaikan alta löydetty laivajäännös on nimetty löytöpaikkansa mukaan Hahtiperän hylyksi.
Kuva: Tiina Wallin

Oulussa Radisson-hotellin parkkipaikan alta löydetty laivan hylky odottaa parhaillaan tietoja laivan rakentamisajankohdasta. Museoviraston intendentti, meriarkeologi Minna Koivikko kertoo, että hylystä otettujen näytteiden on määrä mennä dendrokronologiseen ajoitukseen maanantai-iltapäivän aikana.

Dendrokronologisissa tutkimuksissa tutkimuksissa saadaan selville missä puu on kasvanut, mistä puulajista on kyse ja kuinka vanhaa puu on. Tällä hetkellä tutkijat uskovat puun olevan mäntyä.

– Riittävästä määrästä puun vuosirenkaita saadaan vertailemalla olemassa olevan vertailuaineiston kanssa selvitetty miltä vuosilta puu on. Ja koska kyse on laivasta, tutkijoiden pitää miettiä kuinka paljon puusta on veistetty pois, Koivikko avaa tutkimuksen seuraavia vaiheita.

Seuraavaksi tutkijoiden tulee selvittää myös mitä hylylle tehdään, kun se saadaan ylös maasta. Hylyn säilymisen kannalta on ongelmana on miten se säilytetään sillä välin, kun sen ajoitusta odotetaan. Hylyn osat ovat säilyneet hyvin, koska ne ovat olleet hapettomassa tilassa pohjaveden alla.

– Kun hylky on ollut pohjaveden alla märkänä, se tuhoutuu helposti nostettaessa kuiville. Mietimme museoviraston merellisen kulttuuriperinnön osaamisringissä millaisen varastointitilan se vaatii säilyäkseen, Koivikko kuvailee työn haasteita.

Oulussa sunnuntain ja maanantain aikana koetut sateet luovat arkeologisille kaivauksille haastavat olosuhteet, sillä kuopan reunien sortumavaara on sateella suurempi. Tutkijoiden tarkoituksena on myös kuvata hylky kuvauskopterilla, mutta se ei onnistu sateen alla.

Kaivauksilla on parhaillaan käynnissä löydön dokumentointi, eivätkä arkeologit ole vielä aloittaneet hylyn purkamista, kertoo tutkija Matleena Riutankoski.

Museovirasto arvioi alustavasti laivan olevan rakennettu 1600-luvun lopun ja 1800-luvun alun välisenä aikana. Laivajäännös on nimetty löytöpaikkansa mukaan Hahtiperän hylyksi.

Juttua päivitetty 19.8.2019 kello 14.27.