Oulun yli­opis­tos­sa tut­ki­taan au­to­maat­ti­sen rek­ka­let­kan hyötyjä – kolme autoa lähti pe­rä­ka­naa Oulusta Lappiin tes­ti­ajo­ja varten

Oulusta startanneessa rekkakolonnassa kaikissa autoissa on kuljettaja, joka ohjaa autoa. Automatiikka huolehtii oikean etäisyyden säilymisestä autojen välillä.

Professori Rauno Heikkilän mukaan odotukset automaattisen tai puoliautomaattisen kolonna-ajamisen kehityksestä rekkaliikenteessä ovat kovat. Tutkimuksella selvitetään, mitä vaikutuksia voidaan saavuttaa.
Professori Rauno Heikkilän mukaan odotukset automaattisen tai puoliautomaattisen kolonna-ajamisen kehityksestä rekkaliikenteessä ovat kovat. Tutkimuksella selvitetään, mitä vaikutuksia voidaan saavuttaa.
Kuva: Pekka Peura

Oulun yliopisto tutkii, miten puoliautomaattinen rekkakolonna vaikuttaa kuljettajiin ja ajamiseen yleisillä teillä.

Oulun yliopiston parkkipaikalta Linnanmaalta starttasi torstaina kolme puoliperävaunurekkaa peräkanaa kohti Lappia testiajoja varten.

Oulun yliopisto on aloittanut Platooning Finland -projektin, jossa kokeillaan vuoden ajan talvi- ja kesäolosuhteissa eri tavoin automaattista rekkakolonnaa ja sen vaikutuksia muun muassa kuljettajiin, ajotilanteisiin, infraan sekä ohjaukseen ja valvontaan.

Projektiin osallistuvat myös Traficom, Ahola Transport Oy, Oy Attracs Ab ja Scania CV AB Ruotsista.

Monet ajoneuvovalmistajat ovat viime vuosina kehittäneet automaattisesti tai puoliautomaattisesti liikkuvia rekkoja. Scanian autoissa olevaa teknologiaa ei Kalevan toimittajia päästetty torstaina näkemään.

Sopeutuva vakionopeussäädin on yleinen jo esimerkiksi uusissa henkilöautoissa. Rekkojen järjestelmissä kerätään ja hyödynnetään ajamiseen liittyvää tietoa vielä tätä monipuolisemmin.

Kaavailujen mukaan tulevaisuudessa kahden tai useamman rekan yhdistelmällä niin sanotussa Platooning-menetelmässä ihmiskuljettaja ajaa kolonnan ensimmäistä rekkaa, jota 1–4 muuta rekkaa seuraa automaattisesti niin, että ohjauskin on teknisten järjestelmien vastuulla.

Oulusta startanneessa rekkakolonnassa kaikissa autoissa on kuljettaja, joka ohjaa autoa. Automatiikka huolehtii oikean etäisyyden säilymisestä autojen välillä.

Tähänkin asti jotkut kuljettajat ovat tilaisuuden tullen ajaneet lähituntumassa edellä ajavan rekan perässä pienentääkseen ilmanvastusta ja säästääkseen polttoainetta.

Uusi teknologia tarjoaa mahdollisuuden siihen, että perässä ajo onnistuu optimaalisilla ja myös entistä pienemmillä etäisyyksillä turvallisesti, koska teknologian avulla perässä kulkevat autot voivat reagoida edellä ajavan auton nopeudenmuutoksiin nopeammin kuin pelkästään kuljettajan hoitamina.

Professori Rauno Heikkilä Oulun yliopiston Rakenteet ja rakentamisteknologia -tutkimusyksiköstä kertoo, että hankkeessa tutkitaan kolonna-ajamisen hyödyntämismahdollisuuksia mahdollisimman monipuolisesti. Tutkimusta rahoittaa liikenne- ja viestintävirasto Traficom.

– On paljon kysymysmerkkejä, kun on kyse raskaasta liikenteestä ja ruvetaan käyttämään automaattista ohjausta, Heikkilä sanoo.

Kuljetusliikkeet hakevat uuden tekniikan käytöllä polttoaineensäästön ja päästövähennysten lisäksi lisääntynyttä lepoaikaa kuljettajille niin, että kuljettajat väsyisivät vähemmän.

– Levähtääkö kuljettaja, kun hän ei yhtä aktiivisesti aja? Voiko hän silloin ajaa pitempään?

Vuorovaikutus muun liikenteen kanssa on iso asia, samoin tieväylien laatu ja valinta.

– Jossakin autot kokontuvat ja lähtevät ajamaan letkassa. Pitääkö matkalla olla pysäköinti- ja turvapaikkoja enemmän? Heikkilä pohtii.

– Talviset olosuhteet ovat yksi kysymys. Kun rekkaletkalla ajetaan liukkaalla kelillä alamäkeen ja yllättäen tulee eteen jotakin, miten jarrutus ja väistäminen toimivat?

Yliopiston projektissa käytettävät autot ja niiden tekniikka on ruotsalaisen Scanian, mutta yliopisto laittaa myös omia antureitaan autoihin.

Heikkilä on ollut mukana Ruotsissa testiajoissa, joissa myös automaattinen ohjaus on ollut rekoissa käytössä.

– Siellä se tuntui toimivan ihan hyvin, Heikkilä sanoo.

Kuljettajaa tarvitaan vielä

Uusilla kuljettajaa avustavilla toiminnallisuuksilla on mahdollista letka-ajon avulla tehostaa rekkakuljetuksia.

Teknologioiden avulla voidaan kehittää ja monipuolistaa rekan kuljettajan tehtäviä. Jos ensimmäinen ajoneuvo ohjaa jonoa, perässä seuraavien kuorma-autojen kuljettajilla on mahdollisuus suorittaa esimerkiksi muita kuljetuksiin liittyviä tehtäviä ajon valvonnan lisäksi.

Joustavammilla ajoaika- ja lepotaukosäännöksillä letka-ajo voisi lisätä pitkänmatkan kuljettajien mahdollisuuksia päästä kotiin sen sijaan että he yöpyvät autossa.