Oulun yliopiston Linnanmaan rakennukset ovat saaneet suojeluohjelman tulevia peruskorjaustöitä varten. Kampusalueen peruskorjaustyöt ovat kattavia ja ne kohdistuvat yliopiston keskeisiin osiin. Tämän vuoksi on katsottu tarpeelliseksi laatia suojeluohjeet, joilla säilytetään alueen alkuperäinen henki ja kokonaisuus.
Suojeluohjelma käsittää vuosille 1973-80 ajoittuvat rakennusvaiheet, joita pidetään Suomessa ainoina puhtaan strukturalismin käytännön sovelluksina. Linnanmaalla sijaitseva kokonaisuus pohjautuu arkkitehti Kari Virran ehdotukseen, joka voitti pohjoismaisen arkkitehtikilpailun vuonna 1968.
Kokonaisuuden laajuus, monimutkaisuus ja totutusta poikkeava suunnitteluprosessi lisäävät Oulun yliopiston ainutlaatuisuutta julkisena rakennuskohteena. Varhaisimmilla rakennusvaiheilla on myös tärkeä rooli koko korkeakoululaitoksen kehityskaaressa; sen suunnittelu loi normeja koko myöhemmälle korkeakoulurakentamiselle.
Senaatti-kiinteistöjen teettämän suojeluohjelman tärkeimpänä tavoitteena on, että rakennus säilyttää tunnistettavuutensa osien muutoksista huolimatta. Yliopiston voimakkaat, perusväreistä koostuvat pinnat yhdistettyinä harmaisiin betonipintoihin jaksavat häkellyttää vielä kolmenkymmenenkin vuoden jälkeen.