Oulun yliopisto aloittaa ensi vuonna meänkielen ja kveenin kääntäjäkoulutuksen. Koulutuksella edistetään kahden pohjoismaisen vähemmistökielen elvytystä.
Meänkielelle ja kveenille ei ole aiemmin ollut olemassa kääntäjäkoulutusta ja Oulun yliopisto odottaa koulutukseen kymmenittäin osallistujia. Kummallakin vähemmistökielistä on paikallisessa lainsäädännössä tunnustettu asema, mutta auktorisoitujen kääntäjien puuttuminen haittaa niiden oikeuksien toteutumista.
– Selvästi uhanalaisin näistä on kveeni. Pohjois-Norjassa kveeniä voidaan opettaa kouluissa ja sitä näkee esimerkiksi tiekylteissä norjan ja saamen rinnalla, mutta sen puhujia on arviolta vain pari tuhatta, suomen kielen dosentti Niina Kunnas kertoo.
Tällä hetkellä meänkielen ja kveenin kääntäjiä on vähän, eikä monillakaan heistä ole käännösalan koulutusta.
Dosentti Kunnas johtaa myös hanketta, jossa tuotetaan ensimmäinen meänkielen korpus, eli sähköisesti käytettävä kielitieteellinen hakukanta. Korpus tulee valmistuessaan Kielipankkiin tutkijoiden vapaaseen käyttöön.
Kunnas korostaa tutkimuksen ja koulutuksen tärkeyttä kielten elvyttämisessä.
– Kielen elvyttäminen edellyttää muun muassa oppimateriaalia, eikä sitä voi tuottaa ilman tutkimusta, Kunnas korostaa.
Kveenin kieli juontaa juurensa 1700-luvulla Pohjois-Norjaan muuttaneiden pohjoissuomalaisten murteista. Sitä on elvytety muun muassa kielipesien ja Kveeni-instituutin toimesta. Toisella peräpohjalaisvaikutteisella vähemmistökielellä, Tornionjokilaakson meänkielellä on kymmeniätuhansia puhujia ja sillä tehdään Ruotsissa radio-ohjelmaa.