Pörssiyhtiö Pihlajalinna on päätymässä Mehiläisen omistukseen.
Kauppa saanee tarvittavat viranomaisluvat ensi kesänä.
Pihlajalinnalla on Oulussa kolme toimipistettä: Isollakadulla, Kapellimestarinkadulla ja Stora Enson tehdasalueella.
Myös Mehiläinen toimii Oulussa kolmessa paikassa: Kauppurienkadun lääkärikeskus-sairaala-työterveysaseman lisäksi Linnanmaalla ja Teknologiakylässä.
– Kauppurienkatu on ollut todellinen menestystarina, toimitusjohtaja Janne-Olli Järvenpää sanoo muutaman vuoden takaisesta isosta investoinnista.
Lisäksi Mehiläiselle on valmistumassa Toppilansalmeen tehostetun palveluasumisen yksikkö.
Järvenpää ei osaa vielä sanoa, tuleeko toimitiloihin muutoksia Pihlajalinna-kaupan saadessa hyväksynnän.
– Ennen päätöksiä pitää katsoa Pihlajalinnan asiakasmäärät ja käyttöasteet Oulussa.
Mahdoton toteuttaa
Järvenpää on seurannut sosiaali- ja terveysalaa parikymmentä vuotta.
Sote-ratkaisusta hän toteaa, "etteivät nykyinen hallitus tai sen edeltäjätkään ole juuri kyselleet mielipidettä".
Entäpä jos Forum24 kysyy?
Järvenpää on valmis kertomaan "yksityisen yhtiön toimitusjohtajan ajattelusta".
Sotessa on monta haastetta. Akuutein ja konkreettisin on vanhustenhoidosta puuttuva rahoitus.
Vanhustenhoidon julkinen rahoitus pitäisi nostaa muiden Pohjoismaiden tasolle. Nyt Suomi käyttää vuodessa yli miljardin vähemmän kuin muut suhteessa bruttokansantuotteeseen. Absoluuttisesti ero on vielä suurempi.
Järvenpään mielestä ongelmaan ei ole helppoa ratkaisua.
– Meidän tulee joko hyväksyä korkeampi verotus tai sosiaali- ja terveydenhoitoon tulee löytää varoja muualta julkisesta taloudesta. Jos kumpikaan näistä ei ole poliittisesti mahdollista, tulee "soten sisällä" priorisoida rahankäyttöä eri tavalla, Järvenpää sanoo-.
– Ajatus lakisääteisestä hoitjamitoituksesta on sinänsä hyvä, mutta mahdoton toteuttaa, jos ei osoiteta rahaa hoitajien palkkaamiseen. Enkä ole nähnyt, että valtio tai kunnat olisivat osoittamassa siihen rahaa,
Järvenpään mukaan perusterveydenhuollosta ei voi enää säästää, panostuksia pitäisi päinvastoin lisätä. Yksi mahdollisuus olisi kehittää erikoissairaanhoidon johtamista ja talousohjausta.
Pelivara jo vuodessa
Erikoissairanhoidon menot ovat seitsemän miljardia vuodessa ja kasvu on ollut viitisen prosenttia vuodessa.
– Väestön ikääntyminen ei kuitenkaan lisää erikoissairaanhoidon tarvetta, vaan ennen kaikke ympärivuotokautisen hoivan ja perusterveydenhuollon tarvetta.
Järvenpää sanoo, että jos erikoissairaanhoidon menojen kasvu hillittäisiin edes puoleen nykyisestä tahdista, vapautuisi tästä tarvittava rahoitus vanhusten hoivan laittamiseen kuntoon.
– Olemme tämän itse todistaneet. Länsi-Pohjan erikoissairaanhoidon kulujen lähtötaso jopa laski sovitusti kahdella prosentilla, kun aloitimme.
Erikoissairaanhoidon kulujen kasvun hidastaminen toisi jo vuodessa 150–300 miljoonan pelivaran, joka voitaisiin käyttää vanhustenhoitoon, missä tarve on suurempi ja kasvaa.
FAKTA:
Mehiläisen omistajat (omitusosuus %)
CVC Capital Partnersin hallinnoimat rahastot (Luxemburg) 57.
LähiTapiola-ryhmä 20.
Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma 8.
Valtion Eläkerahasto (VER) 5.
Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 4..
Apteekkien Eläkekassa 0,6.
Valion Eläkekassa 0,4.
Muut sijoittajat ja yksityishenkilöt yhteensä 5.