Kirjoittaja on Kalevan yleisöarvijoija, joka raportoi yleisön näkökulmasta Oulun juhlaviikkojen festivaalitapahtumista.
Aina suurten tapahtumien jälkeen päättäjät ja muut kansalaiset käsittelevät tori- ja muissa parlamenteissaan sitä, miten tapahtumat onnistuivat. Tämänkesäinen Elojazz-tapahtuma onnistui kiistatta erinomaisesti. Tähän vaikutti merkittävältä osalta upea sää, joka innoitti suuren määrän yleisöä tapahtumapaikalle jokaisena tapahtumapäivänä. Kävijämäärältään huippu oli lauantai, jolloin Åströmin Jazzpuisto täyttyi jo iltapäivällä sadoista rytmimusiikin ystävistä. Iltaesitysten aikana Rauhalan patio oli tupaten täynnä, ja läheskään kaikki eivät mahtuneet istumaan.
Tapahtumavieraiden ja järjestäjien kommenteista ilmeni jälleen kaikkien tapahtumien yhteydessä esille nousevia peruskysymyksiä, joista Oulun kaupunki ja sen tapahtumanjärjestäjät joutuvat - tai ainakin heidän pitäisi - vetää oikeita johtopäätöksiä tulevaisuutta varten. Onhan Elojazzin kaltaisilla tapahtumilla suuri merkitys siinä mielikuvassa, millaisena Oulu koetaan asumisviihtyvyydeltään ja myös turistikohteena. Vertailun vuoksi voidaan mainita esim. Liverpoolin kaupungin ja sen keskustassa sijaitsevan Matthew Streetin yrittäjien yhdessä toteuttama elokuinen Beatles-musiikin ympärille rakennettu The Beatle Week -suurtapahtuma.
Erinomaisesti onnistunut Jazzpuisto herätti kysymyksen, voisiko Oulussa toimia koko kesän Musiikkipuisto, jossa olisi pysyvä kiinteä ja katettu esiintymislava ja ehkä kiinteitä istuimiakin ? Siellä voisi tapahtua erilaisia isoja ja pienempiä musiikki- ja muita ohjelmatapahtumia koko kesän. Ja olisiko tällaisen lavan paikka torilla vai Åströmin puistossa vai missä ? Vai onko parempi, että tapahtumat ovat mikä missäkin milloinkin, ja eri kokoisia ja eri laatuisia esiintymislavoja pystytetään ja puretaan yhtenään niin, että siitäkin jo saisi teatteritaiteen ohjelmatapahtuman?
Kesätapahtumat ja ennen kaikkea niiden yleisömäärät ovat suurelta osin riippuvaisia säätilasta, ja kävijämäärät taas vaikuttavat oleellisesti tapahtumien taloudelliseen onnistumiseen. Onko esim. teknologiakaupungissa mahdollista rakentaa tarvittaessa nopeasti aikaansaatava katos esim. noin 6 hehtaarin kokoiselle alueelle ? Jos Oulun teknologiakylässä tämä onnistutaan patentoimaan, hoidettaisiinko saatavilla lisenssimaksuilla kevyesti esim. Oulun energiakustannukset?
Entä olisiko erilaisten tapahtumajärjestäjien yhteistyössä vielä kehittämisen varaa, vai joko se on maksimissaan? Jos Oulussa olisi tapahtumajärjestäjien yhteinen työkalupakki, johon jokainen iso ja pieni järjestäjä toisi omat, ehkäpä vaatimattomatkin resurssinsa? Ja kukin ottaisi pakista tarvitsemansa osaamisen, työpanoksen, tekniikan yms. sovituilla ehdoilla? Jossain määrinhän tätä jo tapahtuukin, mutta joko nykyisellä tuloksella päästään loppukilpailuun?
Ja mikä on kaupungin, sen eri hallinnonalojen ja vastuuhenkilöiden linjaus peruskysymyksissä ja erilaisissa isoissa ja pienissä yksityiskohdissa? Mihin lupia myönnetään, ja ovatko ne niin kalliita että pienet tapahtumanjärjestäjät putoavat kelkasta jo heti kättelyssä? Onko oikein periä kovia vuokria ainakaan oman kaupungin tapahtumajärjestäjiltä niistä kaupungin hallinnoimista tiloista, joista ainakin pääomakustannukset on jo kaupungin veronmaksajien toimesta jo moneen kertaan maksettu? Vai riittäisikö, että näistä tiloista laskutettaisiin vain toimintolaskentamalleilla helposti nähtävät todelliset käyttökulut?
Tämänkaltaisia kysymyksiä nousee esiin toistuvasti, ja aika näyttää millaisia vastauksia niihin löydetään misssäkin.