Oulun seudulla jylläävä jänisrutto on tarttunut jäniksistä myös ihmisiin epidemiaksi asti.
Alueella on hoidettu kymmeniä jänisruttoon sairastuneita lapsia, joista Oysissa on ollut hoidettavana elokuun aikana yli kymmenen. Oysissa on hoidettu myös jänisruttoon sairastuneita aikuisia tavanomaista enemmän. Sairastuneita lapsia ja aikuisia on tavattu normaalia useammin myös Oulun terveysasemilla.
”Epidemia on pahin sitten vuoden 2007”, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin lasten erikoissairaanhoidon päivystyspoliklinikan vastuulääkäri Terhi Tapiainen kuvailee.
Hänen mukaansa Oysiin saapuneet lapset ovat olleet pääosin hyväkuntoisia ja päässeet kotiin antibioottireseptin saatuaan. Vain muutama selvästi uupunut tai hyvin nuori lapsi on vaatinut nesteytystä ja suonen sisäistä antibioottihoitoa.
Kova kuume ja punoittava itikan pisto
Jänisruton oireita ovat pitkään kestävä korkea, yleensä yli 38,5 asteen kuume, johon ei välttämättä liity hengitystieoireita kuten nuhaa ja yskää.
Potilailta löytyy usein tulehtuneen näköinen hyttysen pistojälki kehosta, sillä jänisrutto leviää herkimmin hyttysten välityksellä.
Tämän lisäksi punoittavaa pistokohtaa lähellä olevat imusolmukkeet ovat suurentuneet.
– Sekä perheiden että lääkäreiden on syytä tiedostaa, että pitkään jatkunut kuume lapsella voi olla jänisruttoa, Tapiainen herättelee.
Jänisruton aiheuttaa Francisella tularensis –bakteeri. Se tarttuu erittäin herkästi ja säilyy viikkoja maastossa elinkelpoisena.
Jänisrutolta voi yrittää välttyä pukeutumalla tähän aikaan vuodesta maastoon niin, että hyttyset eivät pääse pistämään iholle.
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä on kahden viime vuosikymmenen aikana ollut selvästi eniten jänisruttotartuntoja koko maassa.
