No mikä mies, mikä mies?
– Laulaja-lauluntekijä. Kaihon kuningas ja karavaanin nokkamies, vastaa Tuure Kilpeläinen, joka nauttii vapaapäivästä mökkimaisemissa ”jossain järven rannalla”.
Takana ovat Vain elämää -sarjan kuvaukset ja juhannuskeikat. Edessä loppuviikon keikat Kaihon Karavaanien kanssa.
– Kesä on melko työntäyteinen, keikkoja on nelisenkymmentä.
Suomipop Festivaali tuo Tuure Kilpeläisen & Kaihon Karavaanin Ouluun 14. heinäkuuta.
– Minulla on siellä paljon sukulaisia. Oulun murrekin on tuttu ja kotoinen, sillä äidin puolen mummolani oli Kestilässä.
Siinäpä syy, miksi kouvolalaissyntyinen Kilpeläinen laulaa Autiosaaressa oululaisittain: Missään ei kettään, lähekkö silti...
– Meillä on paljon kesäbiisejä, mutta Autiosaari taitaa maistua kesältä eniten ja kuullaan varmasti myös Suomipopissa.
Karavaani
Kilpeläinen jatkaa, että yllätysnumerot – esimerkiksi vierailevien muusikoiden maustamat – ovat mahdollisia Kuusisaaren festarilavalla.
Kaihon Karavaaniaan maestro luonnehtii näin:
Rocka Merilahti on tarkka ja tyylitajuinen kitaristi, Zen-mestari.
Jiri Kuronen (kosketinsoittimet, haitari) on umpimusikaalinen, puhelias opettaja-pastorihahmo.
Todella korkealta laulava basisti Jape Karjalainen on ikuinen Lahden rokkari, hyvällä tavalla häirikkö.
Rumpali Sampo Haapaniemi on joukkueen maalivahti – vakaa ja analyyttinen, ikuinen pikkupoika.
Perkussionisti Aarne Riikonen on ryhmän kuopus ja maailmanluokan soittaja, intiaani.
– Asumme kaikki nykyisin pääkaupunkiseudulla.
Oululaisväriä karavaanin tuo miksaaja Jasse Kesti. Valot keikoilla loihtii Piia Tolonen, joka hänkin on pitänyt kotiaan Oulussa.
Muu elämä
Huomenna 48 täyttävä Kilpeläinen huolehtii kunnostaan muun muassa lepäämällä, meditoimalla, lenkkeilemällä, uimalla ja ”leikkimällä tiikeriä pikkulasten kanssa”.
Kilpeläisen ja tämän tuoreen vaimon, näyttelijä ja taiteilija Manuela Boscon perheeseen kuuluu neljä lasta. Kummallakin on kaksi edellisistä avioliitoista.
Jääkö työkiireiltä aikaa vaalia parisuhdetta?
– Kyllä jää. Manuelakin ehtii joskus mukaan keikoillemme.
Pariskuntaa yhdistää muun muassa taide.
Kilpeläinen opiskeli Taideteollisessa korkeakoulussa, kunnes musiikki vei mukanaan.
– Jos minusta ei olisi tullut lauluntekijää, tekisin ehkä jotain kuvataiteiden parissa ja vähän teenkin. Voisin myös kirjoittaa – jotain muuta kuin lauluja. Tai sitten olisin laivakokkina purjealusella, Kilpeläinen maalailee.
Mille viimeksi nauroit oikein kunnolla?
– Olisiko ollut eilen, lasten tempauksille.
Mikä saa sinut suuttumaan?
– Epäoikeudenmukaisuus saa vereni kiehahtamaan. En siedä yhtään rasismia enkä ihmisten ylenkatsomista, Kilpeläinen vastaa.