Yksi Oulun kulttuuripääkaupunkihankkeen lippulaivaprojekteista on nimeltään Climate Clock. Ilmastokelloksi suomentuvan projektin johtoon on pestattu Alice Sharp, englantilaisen taide- ja ympäristöorganisaatio Invisible Dustin perustaja.
Elokuun alkuun päivätyn hankintapäätöksen mukaan Sharpin tehtävänä on projektin kehittäminen toisen vaiheen hakemusasiakirjaan ja “kuratoaalisen konseptin rakentaminen”.
Asiakirjassa kerrotaan, että Sharpin työ on luonteeltaan konsultoivaa asiantuntijatyötä ja se tehdään pääosin etätyönä.
Hankinnan arvo on 4800 euroa. Lisäksi kaupunki korvaa mahdolliset matka- ja majoituskulut ja maksaa päivärahat matkapäiviltä.
Hankintapäätöksen allekirjoittanut Oulu2026-projektin johtaja Piia Rantala-Korhonen ohjaa kysymään sisällöstä kulttuurijohtaja Samu Forsblomilta.
Forsblom vaikenee Ilmastokellon ja muunkin hahmotellun ohjelmiston sisällöstä.
– Taiteilijoiden ja kulttuuriohjelman tekijöiden kanssa on sovittu, että keskeneräisten ja vielä kehitettävien projektien sisällöt julkastaan, kun ne ovat valmiit eli kilpailun toisessa vaiheessa.
Lisätietoja on siis luvassa vasta ensi vuonna.
Neljä lippulaivaa
Kesäkuussa kokoontunut eurooppalainen asiantuntijaraati päätti, että kaikki suomalaiset hakijakaupungit jatkavat toiselle kierrokselle. Ensi kesänä Oulu, Tampere tai Savonlinna valitaan Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuodelle 2026.
Tampere ja Savonlinna ovat julkaisseet omat hakemuksensa. Oulu salaa koko pumaskan. Rantala-Korhonen ja Forsblom perustelevat ratkaisua silläkin, että hakemuksen sisältöä ei haluta paljastaa kilpakumppaneille.
– Loppujen lopuksi on kyse siitä, että Oulu haluaa voittaa tämän kisan, tarvitsemme kaikki keinot välttää putoamisen kutistuvien ja taantuvien kaupunkien sarjaan. Kilpakumppanimme lähtivät kisaan takamatkalta, totta kai ne haluaisivat saada meidän yli kolmen vuoden valmistelutyön tulokset käsiinsä, Rantala-Korhonen sanoo.
Aamulehti kertoi saaneensa Oulun hakemuksen haltuunsa, mutta siitä oli salattu kohdat, ”jotka sisältävät tietoja hakijakaupungin yhteistyökumppanien liikesalaisuuksista”. Ne sisältävät ohjelmasisältöjen ja esittäjien nimet ja tiedot.
Rantala-Korhonen paljastaa, että suunnitelmissa on neljä lippulaivaprojektia, joissa korostuu Euroopan kulttuuripääkaupunki -ajatuksen kansainvälinen ulottuvuus. Hän arvioi, että paikallisesti ohjelmiston muut osiot voivat osoittautua kiehtovammiksi.
Samu Forsblom korostaa, että brittitekijän valitseminen lippulaivan kippariksi ei tarkoita, etteikö seudulla olisi osaamista omasta takaa.
– Eurooppalaisuus on yksi merkittävimmistä valintakriteereistä.
20 miljoonan salaisuus
Oulun talous oli valmiiksi alamaissa, ja koronakevät syöksi sen syvemmälle. Kaupunki on varautunut sijoittamaan kulttuuripääkaupunkihankkeeseen 20 miljoonaa euroa.
Kun projektia valmistellaan salassa, eivät kaupunkilaiset voi seurata, mihin verorahoja kaavaillaan käytettävän.
Asiakirjajulkisuuden näkökulmasta salaaminen voi herättää kysymyksiä. Piia Rantala-Korhosen mukaan päätös olla julkaisematta esihakemusta on tehty lakimiehiä kuunnellen.
– Oulu noudattaa EU:n menettelytapaohjetta, jonka mukaan esihakemukset ja hakemukset julkistetaan valintavaiheen jälkeen eli 2.6.2021.
Rantala-Korhonen kertoo, että luottamushenkilöille hakemusta on esitelty dioilla ja suullisesti, mutta edes valtuutetuille varsinaista hakemusasiakirjaa ei ole luovutettu. Hänen tietojensa mukaan kukaan ei ole tosin pyytänytkään.
– Valtuutetuilla on tietysti laaja tiedonsaantioikeus, hän sanoo.