Viime vuoden lopulla sekä Auto-Kalevassa että Kaleva.plus-nettisivuilla pystyyn pantu Pahat paikat -kampanja otettiin hyvin vastaan. Kaikkiaan vastauksia on tullut tähän mennessä 115 kappaletta. Hieman yli puolet esiintuoduista pahoista paikoista löytyy Oulun kaupungin alueelta.
45 vastausta kohdistui muihin Oulun läänin kuntiin. Tässä kategoriassa Oulunsalosta tuli kuusi vastausta, Kiimingistä viisi vastausta, Raahesta, Kuivaniemeltä ja Haukiputaalta neljä, Iistä kolme. Kahteen vastaukseen yltivät Liminka ja Oulainen. Yksi vaaranpaikkailmoitus löytyi näiden lisäksi yhdeksästä muusta kunnasta.
Koska monissa vastauksissa oli useampikin vaaranpaikka nimettynä, saatiin kampanjan avulla todella kattava luettelo lukijoidemme vaaralliseksi kokemista paikoista.
Oulua koskeva aineisto on parhaillaan Oulun Teknisessä keskuksessa. Keskus käy aineiston läpi ja palaamme niihin tarkemmin myöhemmin tämän kevään aikana.
Jotakin on silti saatu jo aikaiseksi. Joutsensillan liikennejärjestelyt koettiin useissa palautteissa hankaliksi ja erityisen vaaralliseksi koettiin itäpään ruuhkat. Kaupunki onkin jo ensi apuna parantanut alueen liikenteenohjausta ja korostaa vaihtoehtoisten ajoreittien olemassaoloa. Aiheesta on pieni erillinen juttu ohessa karttoineen.
Liikennevalot
jo ensi kesäksi?
Yleisten teiden osalta vastuu kuuluu Oulun tiepiirille. Liikenneturvallisuuspalvelujen suunnittelusta vastaava Heino Heikkinen voikin jo nyt luvata, että muutamiin kyselynkin esiintuomiin pahoihin paikkoihin saadaan korjauksia nopeasti, mahdollisesti jo ensi kesänä.
Valtatie 20:n ja Ylikiimingintien risteykseen, eli nk. Kalakaverin risteykseen liikennevalojen suunnittelu päästäneen aloittamaan vielä kevään aikana ja parhaassa tapauksessa valot saadaan paikalle jo ensi kesän aikana", Heikkinen lupaa.
Tämän yleisesti hankalaksi tiedetyn risteyksen parantamista on viivyttänyt epätietoisuus siitä, saadaanko koko tieosuuden peruskorjaus alkuun. Mikäli näin olisi käynyt lähivuosien aikana, risteyksen erityisratkaisut eivät olisi olleet perusteltuja. Koska tiehanke näyttää kuitenkin jäävän tärkeämmiksi koettujen hankkeiden jalkoihin, liikennevalojen asentaminen risteykseen on nyt perusteltua.
Myös Alavieskassa sijaitseva nk. Virin risteys rakennetaan uudelleen. Nykyisellään paikallisten tuntema, mutta ulkopaikkakuntalaisille yllätyksenä tuleva risteys on tavanomaisesta poikkeavine risteysjärjestelyineen Heikkisen mielestä jäänne 50-luvulla muodissa olleista ratkaisuista.
Lisää rahaa
tarvittaisiin
Heikkinen painottaa, että tiepiiri ei ilkeyksissään tyrmää erilaisia hyviä hankkeita. Kyseessä on vain yksinkertaisesti se, että rahaa on käytössä liian vähän. Esimerkiksi Pahat paikat -kyselyssä useat koulujen opettajat ja monet vanhemmat kaipasivat lastensa koulutien turvaksi kevyenliikenteen väyliä ja tievalaistuksen parantamista.
Jokainen esitetty hanke on varmasti aiheellinen, mutta pelkästään kuntien liikennesuunnitelmien perusteella kevyenliikenteen väylätoiveita on tiepiirin mapeissa tällä hetkellä jo 270. Kun tiestön kunnossapitoon ja uusien väylien rakentamiseen suunnattuja rahoja koko ajan ennemminkin supistetaan kuin lisätään, on tilanne se, että uusia kevyenliikenteen väyliä saadaan rakennettua korkeintaan noin 20 kilometriä vuodessa. Niinpä pelkästään edellä mainittujen väylien toteuttaminen tällä vauhdilla kestää useampia vuosikymmeniä.
Monet hankaliksi koetuista paikoista saisivat avun, mikäli piirin tärkeiksi kokemat hankkeet etenisivät. Esimerkkinä monen kyselynkin esille tuoma ongelman helpottajasta Heikkinen mainitsee koko 4-tien korjaamisen Oulun ja Kemin välillä. Sen toteuttamiseen tarvittaisiin kuitenkin rahoitus varsinaisen tienpidon ulkopuolelta.
Rahaa uuden tekemiseen tiepiirille jää nyt noin viisi miljoonaa euroa vuodessa ja jatkossa summa näyttää supistuvan kolmen miljoonan pintaan. Pääosan piirin noin 70 miljoonan euron tierahoista viekin nykyisen noin 12 800 kilometrin mittaisen tiestön ylläpito.
Käytettävissä olevan rahan niukkuudesta saa kuvan, kun tietää, että Oulun kaupunki käyttää yksin Toppilan alueen rantojen ja katujen rakentamiseen 4,7 miljoonaa euroa. Koko Oulun katurakennusohjelman hinta on samaan aikaan yli 11 miljoonaa.
Heikkinen joutuukin myöntämään, että kaupunki on muutaman kerran jo itse asiassa hoitanut juttuja, joiden rakentaminen olisi periaatteessa kuulunut tiepiirille.
Lukijoiden kokemiin pahoihin paikkoihin palataan Auto-Kalevan sivuilla kevään aikana useampaakin kertaan.