Pääkirjoitus

Oulun kau­pun­gin vir­ka­mies­joh­don toi­min­ta­ta­vat tuovat mai­ne­hai­tan Oululle

Oulun kaupungintalon uuden kuparikaton alla kuohahtelee. Kyseenalaisia toimintatapoja on paljastunut kohtalaisen usein viime vuosina.
Oulun kaupungintalon uuden kuparikaton alla kuohahtelee. Kyseenalaisia toimintatapoja on paljastunut kohtalaisen usein viime vuosina.
Kuva: Pekka Peura

Väärinkäytökset, epäilyt virkarikoksista, varoitukset, irtisanomiset tai muut työhön liittyvät ongelmat Oulun kaupungin virkamiesjohdossa näyttävät jatkuvan ja jatkuvan. Viimeksi kaupungin palvelusuhdepäällikkö Mauri Mikkola joutui irtisanotuksi.

Kaupunginjohtaja Ari Alatossavan mukaan palvelusuhdepäällikkö toimi vastoin työnantajan etua, kun teki poliisille tutkintapyyntöjä toisista johtavista virkamiehistä. Kalevan haastattelema työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen pitää tutkintapyyntöä kyseenalaisena irtisanomisperusteena. Koskisen mielestä viranhaltija saa turvautua oikeudellisiin keinoihin.

Moninaiset epäselvyydet kielivät toimimattomasta hallintokulttuurista. Viime vuosina jo kohtalaisen usealta Oulun kaupungin johtohenkilöltä näyttää unohtuneen, mitä hyvä hallintotapa tarkoittaa ja kenen eduksi virkamiehen tulee työskennellä. Yhdet ovat ilmiselvästi noukkineet etuja itselleen ja toiset ovat ehkä katsoneet sitä läpi sormien.

Julkisen hallinnon täytyy toimia verorahoilla kansalaisten hyväksi. Kaupungin virkamies on kaupunkilaisten palvelija. Virkamies palvelee myös poliitikkoja, joilla on demokraattisessa järjestelmässä lopulta ylin vastuu siitä, että kaupungin päätöksenteko sujuu yhteiseksi hyväksi.

Median ja erityisesti ammattimaisesti toimitetun journalismin rooliin kuuluu, että journalistit työskentelevät vallan vahtikoirana. Siksi Kalevan toimitus on selvittänyt useita Oulun kaupungin johtajiin liittyviä epäselvyyksiä tietopyyntöjen avulla.

Tietopyynnöt ovat tiedonhankinnan keino, jolla pyritään varmistamaan, että toimitus saa käyttöönsä asiakirjoja, jotka muuten saattaisivat piiloutua arkistoihin silloin kun kaupunki ei tiedota asioista oma-aloitteisesti. Moni ongelma yhteiskunnassa jäisi uutisoimatta, jos media ei hankkisi tietoa itsenäisesti.

Avoin julkisuus palvelee kansalaisten etua. Demokratiaan kuuluu, että päätöksenteko on läpinäkyvää ja asioista kyetään keskustelemaan tosiasioiden perusteella kattavasti. Media ei voi vaieta hankalistakaan asioista, jos niiden julkisuus on yhteiskunnallisesti tähdellistä.

Julkisuuslain henki edellyttää julkiselta hallinnolta aktiivista ja etuaikaista viestintää toiminnastaan. Kansalaisten tulee tietää, mitä kaupunki valmistelee ja millaista virkamiestyötä poliittisen päätöksenteon pohjaksi tehdään.

Työyhteisöjen sisäiset kiistat tai yksittäisen työntekijän yksityisyyden suojaan kuuluvat asiat eivät yleensä kuulu julkisuuteen. Julkisuuskynnys on kuitenkin sitä matalampi, mitä korkeammassa asemassa henkilö työskentelee.

Oulun kaupungin johtajistossa toistuvasti paljastuneet väärinkäytökset aiheuttavat Oululle mainehaittaa. Jo senkin vuoksi oululaisilla on lupa odottaa parempaa hallintokulttuuria. Ongelmiin on hyvä tarttua jämerästi ja purkaa ne rakentavasti, jotta päästään eteenpäin. Myönteiseltä näyttää muun muassa se, että Oulun kaupungin konsernijohtajan paikka kiinnostaa isoa joukkoa tehtävään päteviä henkilöitä.