Oulun kaupunginjohtaja Matti Pennasen teesit luettiin radiossa tiistaina. Kaupungin talous kiristyy olennaisesti lähitulevaisuudessa. Etuuksia on leikattava ja investointeja lykättävä. Hän ennakoi, että koko budjetti aukaistaan kevään kuluessa.
Tunnusomaista Oulun hallinnolle on asioiden loputon jahnaus ja päätöksenteon siirtäminen. Sanan konsensus todellista sisältöä ei Oulussa ole ymmärretty koskaan, vaikka sitä hoetaan joka välissä. Sehän tarkoittaa yksimielistä sopimusta, eli kaikki on sitoutettu päätökseen ja että se on hyvä kaikille osapuolille eikä kolikkoja heitellä myöhemmin rattaisiin.
Kautta aikojen Oulussa on tehty korkeintaan kompromisseja eli laitettu kirkko keskelle kaupunkia. On valittu osapuolille pienin mahdollinen paha. Näin saavutetut "päätökset" jäävät jurnuttamaan usein eri osapuolia.
Silti Oulu odottaa ölövinä sulhasmiehenä, kuinka isot kapiot morsio Haukipudas toisi mukanaan yhteiseen pesään.
Myös kaupungin ylenpalttinen johto jatkaa ölövinä oloa. Näin siitä huolimatta, vaikka lääkelaitos menetettiin sutkeille savolaisille (lobbaustaidot), vanhukset siirretään naapurikuntiin, kvanttihyppy jäi turhaksi uhoamiseksi, kouluolot ovat mitä ovat, terveyskeskuksista puuttuu lääkäreitä, työttömyys kasvaa huimaa vauhtia, firmat irtisanovat ja muuttavat muualle.
Tässä tilanteessa rahaa riittää komean hallintopalatsin jälleensaneeraukseen uuden palvelukeskuksen lisäksi, tuhlataan rahaa turhan kallioparkin suunnitteluun ja loputtomaan jahkailuun sekä investoidaan urheilupaikkoihin.
Näillä näkymin Oulusta ei tule metropolia. Oulun elvytyksen tulisi alkaa ylisuuren byrokratian purusta ja hallintorakenteiden muutosta säästöjen aikaansaamiseksi ja päätöksenteon järkeistämiseksi.
Näihin talkoisiin Oulu tarvitsee lisää veronmaksajia muun muassa Haukiputaalta. Jos naimiskauppa syntyy, minne päätyvät Haukiputaalta kerätyt veroeurot? Todennäköisesti tehtaillaan Oulun tyylisiä kompromisseja ja unohdetaan konsensus ja lihotetaan ölövinä peruskaupungin intressejä, jotka ovat pohjattomat.
Simo Luonua
Martinniemi