Täytyy antaa kiitosta, että Ouluun on kasvanut sangen monipuolinen kulttuuritarjonta. Myös lapsille on monipuolista kulttuuritoimintaa, mutta varsinaiset nykyään tunnetut lasten ja nuorten tapahtumat käynnistyivät jo 1980 luvun alussa.
Taustalla oli tuolloin voimaantullut kulttuuritoimintalaki, jonka velvoittamana Ouluun perustettiin kulttuurilautakunta. Sen tehtävänä oli tukea kaikkea sitä kulttuuritoimintaa, joka ei sisältynyt kaupungin kulttuurilaitosten tehtäviin. Tavoitteeksi otettiin lastenkulttuurin esille nostaminen.
Vuonna 1982 käynnistettiin Oulun lasten ja nuorten teatteripäivät ja Oulun elokuvakeskuksen organisoima Kansainvälinen lasten ja nuortenelokuvien festivaali. Oulun läänin taidetoimikunnan, Oulun kulttuuritoimiston, Oulun Tanssistudion ja Oulun Balettikoulun aloitteesta aloitettiin tanssitapahtuman ja sen organisoinnin suunnittelu, 1985 oli Arktiset Askeleet -tapahtuman aloitusvuosi.
Nyt on aika saada uusi valtakunnallisestikin merkittävä lastentapahtuma tekemään Oulua tunnetuksi. Tuleva kulttuurikaupunkivuosi toimisi hyvänä ponnahduslautana valtakunnallisen tapahtuman tunnetuksi tekemisessä.
Lastenmusiikkikulttuurilla on Oulussa pitkät perinteet: Risto Järvenpää on 36 vuoden aikana kehittänyt ja kasvattanut Lastenjatseista odotetun vuosittaisen lastenkulttuuritapahtuman Ouluun. Tämän kesän konsertin tekijöinä olivat Risto Järvenpää & Tatsia ja Janssia. Liikkuva Laulureppu sekä Tahtipeikko ja Keiju. R.Järvenpää primus motorina.
Järvenpää on kouluttanut eri puolella Suomea suurta osaa nykyisistä lastenmusiikin tekijöistä. Järvenpään lastenlauluja on esitetty esimerkiksi TV2:n lastenohjelmissa, myös Ruotsin TV:ssä. Lastenkulttuurin Valtionpalkinnon saanut Soiva Siili on tehnyt hartiavoimin töitä lastenlaulujen saralla Oulussa jo neljännesvuosisadan.
Uusia hyviä lastenlauluyhtyeitä on syntynyt useita vuosien mittaan. Oulussa lastenmusiikintekijät osaavat myös jotakin, jota muualla vain hämmästellään, nimittäin yhteistyötä. Tämän vuoden kesäkuun alussa oululaiset lastenmusiikkiyhtyeet järjestivät talkoovoimin kolmipäiväisen Oulun lastenmusiikkifestivaalin.
Tähän saakka nykyiset lastenmusiikin tekijät ovat aivan omin voimin ja kustannuksin toteuttaneet tapahtumansa. Tässä on niin hyvä pohja tapahtuman kehittämiseen ja vankat taustavoimat sen toteuttamiseen, että kaupungin päättäjienkin toivoisi tukevan taloudellisesti tapahtuman järjestämistä.
Joskus tuntuu, että meidän lastenlaulujen ja -musiikin tekeminen tunnetaan ja tiedetään paremmin muualla kuin Oulussa. Olihan Salon valtakunnallisten lastenlaulukilpailujen finaalivoittajissakin huomattava edustus Oulun seudun lastenmusiikin tekijöitä: kolmestatoista finaaliin päässeessä oli yksi kempeleläinen ja kolme oululaista lauluntekijää.
Pari vuotta sitten Helsingin ala-asteiden oppilasta oli koottu 400 oppilaan kuoro, joka esitti eduskuntatalon portailla oululaisten tekijöiden lastenlaulun ilmaistakseen lasten huolen ilmastonmuutoksesta.
Oulu voi luoda sisällöllisesti upean lastenmusiikkitapahtuman. Näkisin kaikki mahdollisuudet tämän tapahtuman kehittämisessä Oulun uudeksi tunnetuksi lastenkulttuuritapahtumaksi.
Ritva Tienari
Oulu