Terveystieteiden sekä liikuntatieteiden maisteri Heidi Jurvelin väittelee perjantaina Oulun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa kallon kautta välittyvän kirkasvalon vaikutuksesta ihmisen psykofysiologiaan.
Väitöksen otsikko on Transcranial bright light – The effect on human psychophysiology, suomeksi Transkraniaalisen kirkasvalon vaikutus ihmisen psykofysiologiaan.
Näkemiseen liittymättömän valon vaikutusmekanismeja on tutkittu vähän. Esimerkiksi lintujen ja alempien selkärankaisten aivojen on kuitenkin osoitettu reagoivan suoraan valoaltistukseen.
Myös ihmisten ja muiden nisäkkäiden aivoista on löydetty mahdollisesti valolle vasteellisia rakenteita magneettikuvauksessa ja aivosähkökäyrässä. Kyseisten rakenteiden fysiologinen merkitys on toistaiseksi tuntematon.
Korvavalotutkimuksia tehtiin neljälle ryhmälle, joista osaa testattiin myös lumeen keinoin.
Jurvelin katsoo, että väitöstutkimuksen tulokset "tukevat ajatusta aivojen valovasteellisuudesta".
Yksi ryhmä altistettiin kirkasvalolle niin, että mitattiin melatoniinin ja kortisolin eritystä kahtena ei peräkkäisenä yönä.
Toisen ryhmän aikaerorasitusoireita tutkittiin niin, että henkilöt saivat Yhdysvaltojen matkan jälkeen vähintään viikon valo- tai lumealtistusta.
Kolmannessa ryhmässä tutkittiin valon vaikutusta psykomotoriseen nopeuteen.
Neljäs ryhmä kärsi kaamosmasennuksesta ja altistettiin eri valomäärille. Eri tutkimusasetelmissa testattiin yli 170 ihmistä. Kirkasvaloa annettiin kerralla 12 tai 24 minuuttia.
Havaintojen mukaan valoaltistus ei vaikuttanut melatoniinin yöaikaiseen eritykseen. Aikaerorasitusoireet sen sijaan lievittyivät valottomaan kontrolliryhmään verrattuna. Myös psykomotorinen nopeus parani kontrolliryhmään verrattuna.
Kaamosmasennusoireiden havaittiin lievittyvän testattavilla, mutta valoannoksen vastesuhdetta ei todettu. Kontrolliryhmä puuttui, joten vaikutukset voivat selittyä myös lumevaikutuksella.
Kallon läpi annettavan kirkasvalon vaikutusmekanismia ei vielä tunneta, joten jatkossa transkraniaalisen valon vaikutusmekanismi tulisi väitöksen mukaan selvittää.
Väitöksessä havaitut löydökset viittaavat siihen, että kallon läpi annettava valo mahdollisesti vaikuttaa joihinkin ihmisen psykofysiologisiin toimintoihin. Löydökset tulisi kuitenkin varmistaa toistoilla.
Väittelijä Heidi Jurvelin on aiemmin urallaan toiminut vaikutuksiltaan hyvin kiistanalaisina pidettyjä kirkasvalokuulokkeita valmistavan Valkee Oy:n tutkimuspäällikkönä.
