Oululaisissa taloyhtiöissä käsitellään parhaillaan pelastuslain uudistusta, joka siirtää vastuun palovaroittimien hankinnasta ja kunnossapidosta asukkailta taloyhtiöille viimeistään vuoden 2026 alussa. Muutoksen tarkoitus parantaa paloturvallisuutta on hyvä ja kannatettava. Uudistuksen käytännön toteutus herättää kuitenkin kysymyksiä.
Nykytilanteessa pelastuslaitoksen mukaan vain kuusi prosenttia asukkaista testaa palovaroittimensa säännöllisesti ja asianmukaisesti. On epärealistista odottaa, että luku paranisi merkittävästi pelkällä vastuun siirtymisellä taloyhtiöille, mikäli käytännössä testaaminen jätetään edelleen asukkaiden vastuulle. Moniko lukee ja muistaa taloyhtiön ohjeet, saako niitä eri kielillä tai pääsevätkö kaikki katonrajaan testaamaan?
Isännöintiliitto ja Kiinteistöliitto ovat ehdottaneet taloyhtiöille vaihtoehdoksi vuosittaista tarkistuskierrosta. Tämäkin ratkaisu on ongelmallinen: isännöitsijän ja huoltoyhtiön kiinteistökohtaisista tarkistuksista syntyvät kulut ovat taloyhtiöille merkittäviä, eikä satunnainen tarkastus takaa turvallisuutta.
Palovaroitin voi olla irti tai toimintakyvytön jo muutama päivä tarkastuksen jälkeen. Tämä ei vastaa turvallisuuden parantamisen alkuperäistä tarkoitusta. Se lähinnä lisää kustannuksia ja byrokratiaa, kun huolto juoksee asunnoissa tekemässä tarkastuksia.
Aidosti turvallisemman asumisen kannalta parempi ja kustannustehokkaampi vaihtoehto ovat etävalvotut palovaroittimet, jotka testaavat laitteet automaattisesti. Näin viat havaitaan heti ja ongelmiin voidaan reagoida nopeasti.
Etävalvonta turvaa myös niiden asukkaiden paloturvallisuuden, jotka eivät itse pysty testaamaan laitteita, kuten ikäihmiset ja henkilöt, joilla on liikkumisen haasteita.
Pelastuslain uudistus on tärkeä askel kohti turvallisempaa asumista, mutta laki yksin ei riitä. Taloyhtiöiden on aika arvioida realistisesti, miten turvallisuus käytännössä varmistetaan ilman kohtuutonta vaivaa ja ylimääräisiä kustannuksia.
Olli Rasia
Liiketoimintajohtaja, Wattinen, DNA Oyj