Ou­lu­lais­ten oma pu­jah­dus­paik­ka

Hupisaaria valmistellaan Oulun 400-vuotisjuhlia varten. Saarille tunnusomaiset sillat saavat pintaansa uuden maalikerroksen, valaistus on uusittu ja kahdeksan uutta opastaulua alkavat olla hilkkua vaille valmiina.

Sivellen silloilla. 400-vuotisjuhlan kunniaksi Hupisaarten sillat saavat uuden maalipinnan. Kesätyöntekijä Matti Luomaranta maalaa vetelee uutukaista maalipintaa Ainolanpuiston silloilla.
Sivellen silloilla. 400-vuotisjuhlan kunniaksi Hupisaarten sillat saavat uuden maalipinnan. Kesätyöntekijä Matti Luomaranta maalaa vetelee uutukaista maalipintaa Ainolanpuiston silloilla.
Kuva: Tapio Maikkola

Oulun kaupungin teknisen keskuksen katu- ja viherpalvelut ja Oulun katutuotanto järjestävät Avoimien ovien päivän Hupisaarilla perjantaina 9.9. kello 9-16.

Hupisaaria valmistellaan Oulun 400-vuotisjuhlia varten. Saarille tunnusomaiset sillat saavat pintaansa uuden maalikerroksen,

valaistus on uusittu ja kahdeksan uutta opastaulua alkavat olla hilkkua vaille valmiina. Myös kolme vanhaa opastaulua on kunnostettu.

"Jokaista saarta varten on oma opastaulunsa", kertoo puutarhuri Tarja Kynkäänniemi.

Valaistuissa opastauluissa kerrotaan jokaisesta saaresta pieni historiikki. Lisäksi tauluissa on kartat, joihin on merkitty kaikki saarten nähtävyydet.



Jokaisella saarella oma henki


Hupisaaret ovat olleet virkistyskäytössä 1860-luvulta alkaen. Sitä ennen alue oli ahkerasti hyötykäytössä, kertoo arkkitehti ja Oulu-seuran puheenjohtaja Kaarina Niskala.

"Hupisaarten merkitys juhlavuoden kannalta on erittäin suuri, koska ne valittiin Vuoden kaupunginosaksi 2005 valtakunnallisessa kilpailussa", Niskala sanoo.

Niskalan mukaan Hupisaaret ovat tänä päivänä erinomaisessa kunnossa. Niskala korostaa Hupisaarten valtakunnallista merkitystä.

"Missään muualla ei ole tällaista jokisuistoa", hän painottaa.

Niskala huomauttaa, että jokaisella saarella on myös omat erityispiirteensä. Jokaisella saarella on siten siis erilainen henki.

"Esimerkiksi Kiikkusaari on puutarhasaari. Siellä on ollut koulupuutarha ja osa kasvitieteellistä puutarhaa. Paratiisisaari taas on istutettu puisto, jossa on jatkuvasti kukkivia kukkia ja kivettyä väylää. Plaatansaari puolestaan on puupuisto, arboretum", Niskala luonnehtii.

Vaikka oululaiset käyvät ahkerasti Hupisaarilla, ne ovat ehkä liian lähellä oululaisia, jotta he huomaisivat saarten arvon.

"Hupisaarten puisto on ainutlaatuinen. Emme täällä Oulussa ehkä osaa vielä arvostaa aluetta riittävästi", arvelee Kaarina Niskala.



Ihmisiä käy jatkuvasti enemmän


Kynkäänniemi on toiminut kaupungin puutarhurina vuodesta 1997. Kahdeksan vuoden aikana puutarhuri on kokenut muutoksen ihmisten käyttäytymisessä.

"Ihmisten määrä on lisääntynyt täällä koko ajan. Elokuun aikana täällä on esimerkiksi ulkomaalaisia turisteja alkanut näkymään paljon. Ei niitä kahdeksan vuotta sitten näkynyt", Kynkäänniemi toteaa.

Hupisaarten omaperäisyys on myös Kynkäänniemelle selvä asia.

"Missä muualla Suomen kaupungissa pääsee näin läheltä ydinkeskustaa pujahtamaan näin luonnonmukaiseen ja toisaalta myös rakennettuun puistoon?", hän kysyy.

Kynkäänniemen mukaan puutarhanhoitoon liittyvä arvostus on kohonnut.

"Ihmiset tulevat kyselemään enemmän kaikkea tähän alueeseen liittyvään hoitoon liittyviä asioita", hän kertoo.

Ilmoita asiavirheestä