Oulun urheilukiinteistöjen isännöitsijä Jari Leviäkangas oli vuosia mittaillut ja katsellut Raatin stadionin katsomokäytävän tyhjiä tiiliseiniä kunnes sai ajatuksen Oulun urheiluhistoriaa esittelevästä näyttelystä.
Muutama vuosi siinä vierähti, kun idea kirkastui ja toteutui Museo- ja tiedekeskus Luupin toimesta.
– Ehkä Helsingin urheilumuseossa on samassa mittakaavassa näytillä urheilun historiaa, kuvia ja tarinoita, kertoo Leviäkangas.
Urheilun lisäksi näyttely pureutuu syvälle Raatinsaaren menneisyyteen ja historiaan.
Taustatutkimuksen tehneen filosofian maisterin Sami Heikkisen kokoamassa näyttelyssä osansa saavat myös Merikosken sillat sekä laajemmin oululainen urheiluhistoria unohtamatta hiihtoa, jääkiekkoa, yleisurheilua, jääpalloa ja pesäpalloa taikka kaupungin urheiluareenoita Keskuskenttää ja Raksilaa.
Näyttelyssä on suomeksi ja englanniksi 13 tekstiesittelyä sekä yhteensä viitisenkymmentä mustavalko- ja värikuvaa.
– Urheilun lisäksi Raatissa on järjestetty suurtapahtumia muun muassa sotilasparaateja ja Oulun 350-vuotisjuhla. Suurtapahtumat ovat mukana näyttelyssä, mutta Kuusisaari ja rokkijuhlat rajattiin näyttelystä pois, kertoo Heikkinen.
Valokuvat ovat Pohjois-Pohjanmaan museon arkistosta. Mukana on Oulua laajasti kuvanneen Uuno Laukan (1914–1978) sekä Helsingin Sanomien valokuvaajan Unto Järvisen (1942–2007) ottamia kuvia. Valokuvanaineistoa on 1890-luvulta 1980-luvulle.
Ennen urheilua Raatinsaaressa oli kaupunkilaisten makasiineja ja varastorakennuksia. Kulkuyhteys Pokkitörmältä Linnansaaren ja Raatinsaaren kautta Toivoniemeen valmistui 1869. Sillat rakentanut yhtiö antoi Otto Meurlingille luvan perustaa Raattiin ravintolan. Se aloitti toimintansa vuonna 1873 nykyisessä Ynnin puisessa toimitalossa.
– Ravintola houkutteli ihmisiä käyttämään siltoja ja maksamaan kulkemisesta siltamaksua, kertoo Heikkinen.
Kun ravintola vuonna 1916 meni konkurssiin, kaupunki lunasti rakennuksen.
Ensimmäisen maailmansodan aikana saaren itäosassa toimi venäläisten merivartioasema ja venäläisiä matruuseja majaili saaressa.
Raatinsaaren historiaan liittyy myös ikäviä muistoja. Valkoisten voittoon päättyneen taistelun jälkeen Oulusta otettiin sisällissodassa vuonna 1918 vangiksi noin 500 punaista ja venäläisiä noin tuhat. Tilapäisistä suojista vangit siirrettiin Raattiin venäläisten vanhoihin parakkeihin perustetulle vankileirille.
Tapahtumasta muistuttaa Vuonna 1988 Ynnin toimitalon edessä paljastettu kuvanveistäjä Jouko Toiviaisen tekemä punavankileirin muistomerkki.
Ravintolarakennus ja sen alue siirtyivät kaupungilta suojeluskunnalle vuonna 1919. Myöhemmin 1930-luvulla puisen rakennuksen kylkeen rakennettiin kivinen funkkistyylinen lisäosa. Myös katkolla ollut ravintolatoiminta jatkui Lotta Svärd -yhdistyksen toimesta.
Kun suojeluskunnat lakkautettiin vuonna 1944, Raatissa sijainneet rakennukset luovutettiin tuomiokirkkoseurakunnalle. Suojeluskuntatalosta tuli ONMKY:n hallinnoima Raatin nuorisotalo. (Juttu jatkuu kuvan jälkeen.)
Urheilu tuli Raattiin 1953, kun saareen valmistui urheilukenttä. Kenttä oli käyttökunnossa jo 1952 olympialaisia varten. Raatin kenttä rakennettiin vuonna 1947 valmistuneen Merikosken voimalaitoksen läjitettyjen kivijätteiden päälle.
Pohjois-Suomen ja Oulun ensimmäinen uimahalli, Raatin uimahalli valmistui 1959.
– Keskuskenttä oli pitkään kaupungin ykköskenttä, mutta valmistuessaan Raatti oli nykyaikainen ja mahdollisti isojen kisojen järjestämisen. Raatti toimi Helsingin kesäolympialaisten jalkapallon varakenttänä. Pelejä ei kuitenkaan Oulussa pelattu, kertoo Heikkinen.
Raatin urheilukeskus on käynyt läpi laajennuksia ja remontteja. Viimeisin remontti valmistui vuonna 2011. Samassa yhteydessä uimahallin eteen valmistui harjoituskenttä.
Raatin stadion on AC Oulun kotikenttä ja siellä harjoittelevat yleisurheiluseurat Oulun Pyrintö sekä Kuivasjärven Aura. Raatin urheilukeskusta käyttää vuosittain noin 250 000 ihmistä.
– Kun kentällä ei ole jalkapallopeliä tai muuta varausta, se on kaikkien kuntalaisten käytössä. Juoksuradan pohja on ihan huippu juoksuun ja lenkkeilyyn, vinkkaa Leviäkangas.
Oululaiset kohahtivat viime keväänä Raatin etelärannalle kaavailtujen asuntojen rakentamisesta.
Asuntorakentamisen painopiste on siirtynyt toisaalle, mutta ajatus virkistys- ja liikuntakohteiden rakentamisesta saareen ei ole poissa laskuista. Tämän vuoden urakkana on uusia loput Raatinsaaren venelaitureista.
Urheiluhistoriaa sanoin ja kuvin
- Museo- ja taidekeskus Luupin toteuttama pysyvä valokuvanäyttely esittelee Raatin stadionin historiaa sekä oululaista urheiluhistoriaa.
- Näyttelyssä on 13 tekstikokonaisuutta sekä yhteensä viitisenkymmentä valokuvaa.
- Valokuvanäyttely on ensimmäinen Museo- ja tiedekeskus Luupilta tilattu näyttelytuotanto ja se on toteutettu yhdessä Oulun kaupungin liikuntapalveluiden kanssa.
- Näyttelyn tekstit on koonnut ja kirjoittanut filosofian maisteri Sami Heikkinen Luupista. Kuvat on digitoinut museon arkistonhoitaja Meeri Rauhala. Graafisesta ilmeestä vastaa visualisti Juri Kovaljeff.
- Valokuvanäyttely on maksuton ja avoinna Raatin uimahallin ja stadionin aukioloaikoina.