Nää
on Oulun murteen ikioma pronomi, joka herättää monissa tunteita. Yhtäällä vaalitaan sen säilyttämistä, ja toisaalla toivotaan sanan katoamista.
Oulun yliopiston suomen kielen professorin Harri Mantilan mukaan nää ei kuitenkaan ole katoavaa kansanperinnettä.
"Kanta-asukkaiden puheissa nää on edelleen voimissaan. Ouluun tosin muuttaa koko ajan väkeä muualta, ja heidän puheeseensa nää ei välttämättä kotiudu", Mantila pohdiskelee.
Soittokierros Oulun päiväkoteihin paljastaa samanlaisen havainnon. Nää soljuu lasten puheissa, ja perinteinen "alakko nää mua" -kysymys on päiväkodin henkilökunnalle tuttua kuultavaa.
"Lapsen puheessa kuuluu kuitenkin vanhempien puhetapa. Jos lapsella on oululaislähtöiset vanhemmat, hän puhuu yleensä vahvempaa murretta", kuvailee eroja lastenhoitaja Katja Mäkipaaso Tenavalinnan päiväkodista.
Päiväkodin johtaja Marja Antila Merikotkan päiväkodista toteaa, että murretta havahtuu ajattelemaan erityisesti silloin, kun päiväkotiin tulee muualta muuttaneita lapsia.
"Silloin huomaa sen, että kyllä me puhutaan murteella, sekä lapset että aikuiset", Antila toteaa.
Nää ja sää
rinnakkain
Takana ovat kuitenkin ne ajat, jolloin nää olisi Oulun seudulla ainoa pronomini, jota käytetään yksikön toisen persoonan puhuttelussa.
Oulun murteen tuntija ja apulaisprofessori Matti Pääkkönen toteaa, että etelästä kulkeutunut sää on tullut Oulun seudun murteeseen jäädäkseen.
"Tällä hetkellä näätä ja säätä käytetään Oulun seudulla rinnakkain", kuvailee Pääkkönen. Tämä on nykyään tavanomaista myös seudulla koko ikänsä asuneille ihmisille.
Nään rinnalla käytetään toisinaan myös lyhyempää muotoa nä.
Oulun murre levinnyt
Nivalaan saakka
Oululainen nää pulpahtaa helposti suusta erityisesti kysymyksissä.
"Se on ihan selvä asia", toteaa Oulunsalon lukion äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja Pirjo Toljamo. Toljamon havaintojen mukaan nuoret puhuvat edelleen murteella, ja nää kuuluu myös koulun käytävillä.
"Nää on oikeastaan paikallisesti leviävä murrepiirre", toteaa Mantila.
Oulun yliopiston suomen kielen laitoksella on tehty pro gradu -työ, jossa perehdyttiin Nivalan nuorten puheeseen.
"Sen perusteella Nivalan nuorten puheessa esiintyy toisinaan nää, vaikka Nivala ei kuulu enää Oulun murrealueeseen", Harri Mantila selventää.
Nää-sana Oulun
murteen symboli
Nää on Oulun murteen stereotyyppinen piirre. "Kun ulkopaikkakuntalaiset yrittävät matkia Oulun murretta, niin ensimmäisenähän puheeseen tulee tämä nää", miettii Harri Mantila.
"Nää on vanha Oulun murteen piirre. Se esiintyy kaikissa Oulun seudun murteen tallenteissa", kertoo Pääkkönen. Vanhimmat murrenauhat on äänitetty 1950-luvulla, ja kirjoitettuja tallenteita Oulun seudun puhekielestä löytyy jo 1800-luvun lopulta.
Murreasiantuntijoiden mukaan Oulun seudun murrealue ulottuu pohjoisessa Yli-Iihin, etelässä Siikajoelle ja lännessä Muhokselle.
Puhekieli
vaihtelee
"Viime vuosien suvaitsevaisuus ja rentoutuminen ovat heijastuneet myös kielenkäyttöön", miettii Pirjo Toljamo. Nuoret eivät hänen mukaansa juurikaan kontrolloi sitä, miten he puhuvat. Kuitenkin heidän puhetyylinsä, ja samalla murteenkäyttönsä, voi vaihdella hyvinkin paljon eri tilanteissa.
"Nykyajan ihminen näkee ja kuulee valtavan paljon erilaisia asioita. Päässä oleva seismografi kertoo meille nopeasti sen, millaista kieltä milloinkin puhutaan. Kieli on tavattoman tilannesidonnainen", pohtii Pirjo Toljamo.
Tämä näkyy hänen mukaansa esimerkiksi esitelmien pidossa. Toljamolla ei ole tapana ohjeistaa oppilaita pois puhekielestä. "Yleensä sanon, että valitkaa kieli kuulijakunnan perusteella", hän kertoo. "Karkeimmat murrepiirteet jäävät esitelmää pidettäessä vaistomaisesti pois."
