Tilaajille

Ou­lu­lai­nen Hen­rii­ka Weiste, 50, ohjaa jumppia ja aikoo olla iäk­kää­nä rau­tai­ses­sa kun­nos­sa: "Viit­tä­kymp­piä ajat­te­len sel­lai­se­na puo­li­vä­lin pyyk­ki­nä"

Henriika Weistelle ryhmäliikunnan ohjaaminen on intohimo.

Henriika Weiste aloitti jumppaohjaajana vuonna 1988. Hän muistaa vielä hyvin, kuinka hurahti aerobiciin 1980-luvulla vaihto-oppilaana Australiassa. Koronavirus laittoi ryhmäliikunnan ohjauksen työtavat uusiksi. Siitä on Henriika Weisten kokemuksen mukaan seurannut jo paljon hyvääkin.
Henriika Weiste aloitti jumppaohjaajana vuonna 1988. Hän muistaa vielä hyvin, kuinka hurahti aerobiciin 1980-luvulla vaihto-oppilaana Australiassa.
Henriika Weiste aloitti jumppaohjaajana vuonna 1988. Hän muistaa vielä hyvin, kuinka hurahti aerobiciin 1980-luvulla vaihto-oppilaana Australiassa.
Kuva: Mikko Tormanen

Henriika Weistelle ryhmäliikunnan ohjaaminen on intohimo. Työn suola on ilon kipinä asiakkaan silmissä.

Henriika Weiste muistaa vielä hyvin, kuinka hurahti aerobiciin 1980-luvulla.

– Se tapahtui ollessani vaihto-oppilaana Australiassa lukiossa. Olin aktiiviurheilija, mutta aerobic tuntui heti omalta lajilta. Trooppisella alueella oli aika tukalat oltavat päiväsaikaan, joten kävin usein ennen koulun alkua tunnilla ja joskus vielä illalla uudestaan.