Oulun nimi jää luonnontieteen historiaan pysyvästi. Tästä saa kiittää oululais-puolalaisen tutkimusryhmän kuvaamaa tieteelle uutta loislajia. Gyrodactylus ouluensis -nimen saanut loinen löytyi Oulujoesta, särjen evästä.
"Tämä on tietääkseni ensimmäinen Oulun mukaan nimetty eliö", kertoo perinnöllisyystieteen professori Jaakko Lumme.
Uusi, alle millin mittainen särkiloinen on sukua pelätylle Gyrodactylus salaris -lohiloiselle. Oulujoen arvokaloja ouluensis ei kuitenkaan uhkaa. "Gyrodactylus-loiset ovat erittäin isäntäspesifisiä, eli ne elävät vain yhdellä isäntälajilla", Lumme toteaa.
Lumme on kuvannut lajin Jussi Kuuselan ja Marek Zietaran kanssa, tutkimus julkaistaan kohta ilmestyvässä Acta Parasitologica -lehdessä.
Ouluensis-loinen löytyi lohikalojen loistutkimuksen yhteydessä. Lumpeen tutkimusryhmä havaitsi kirjolohella uuden loisen, joka osoittautui dna-tutkimuksessa särki- ja siikaloisen risteymäksi. Tätä hybridiä tutkittaessa tuli esiin myös Oulujoen särjestä huhtikuussa 2000 talletettu loisnäyte, joka paljastui tieteelle ennestään tuntemattomaksi lajiksi.
"Tämä on erikoisen hyvä esimerkki perustutkimuksen hyödyllisyydestä", Lumme mainitsee. Vaikka lohikalat ovatkin Lumpeen tutkimusten keskeinen kohde, hän muistuttaa vertailevan menetelmän tärkeydestä. "Jotta voisi ymmärtää yhtä lajia, pitää tutkia lukuisia muitakin lajeja", hän painottaa.
Gyrodactylus-suvun loisia on Suomesta löytynyt 70-80 lajia. "Esimerkiksi muikusta ei ole vielä loista löytynyt, mutta kyllä sillä täytyy niitä olla", Lumme pohtii.
"Tiedettyjä, mutta nimeämättömiä lajeja on meillä muutamia, ja vielä löytymättömiä varmaan kymmeniä", Lumme pohtii. "Niistähän saisi kaikille Suomen kaupungeille nimikkolajin", hän tuumaa.