Ou­lu­joen ve­si­voi­ma­la-ark­ki­teh­tuu­ria esi­te­tään Unescon maail­man­pe­rin­tö­koh­teek­si – ehtona ka­la­tiet

Pohjois-Pohjanmaan maakuntahallitus päätti maanantain kokouksessaan esittää kolmea kohdetta Unescon maailmanperintökohteiden Suomen aieluetteloon.

Kuvassa Jylhämän voimalaitos Vaalassa. Arkistokuva.
Kuvassa Jylhämän voimalaitos Vaalassa. Arkistokuva.
Kuva: Hakkarainen Petri

Pohjois-Pohjanmaan maakuntahallitus päätti maanantain kokouksessaan esittää kolmea kohdetta Unescon maailmanperintökohteiden Suomen aieluetteloon.

Kohteita ovat Oulujoen vesivoimala-arkkitehtuuri, Oulangan-Paanajärven alue sekä Liminganlahti-Perämeren aapasoiden syntysija.

Unescon maailmanperintökohteiden Suomen aielistaa päivitetään ensi vuonna.

Oulujoen vesivoimala-arkkitehtuurin esittämistä aielistaan käsiteltiin maakuntahallituksessa jo joulukuussa, mutta tuolloin asia jätettiin pöydälle lisäkäsittelyä varten. Maanantain kokouksessa asia hyväksyttiin sillä lisäyksellä, että haettavan statuksen tulee mahdollistaa rakennetun vesistön kalateiden toteutus. Maakuntahallituksen jäsen Mika Flöjt olisi halunnut pudottaa vesivoima-arkkitehtuurin kokonaan pois esitettyjen kohteiden listalta. Hän jätti asiasta eriävän mielipiteen.

Oulujoen kokonaisuuteen kuuluu 16 voimalaitosta yhdyskuntineen Kainuun latvavesiltä rannikolle ulottuvalla vyöhykkeellä. Lisäksi siihen kuuluvat Oulun ja Kajaanin kaupunkien modernit koskikeskukset.

Esiselvityksen mukaan kyseessä on elävä, moderni kulttuuriperintö, jossa voimalaitokset ovat edelleen merkittävä osa suomalaista energiantuotantoa ja yhdyskunnat vetovoimaisia asuinalueita.

– Oulujoen vesistön tarina täydentäisi maailmanperintöluetteloa esimerkkinä toisen maailmansodan jälkeisen jälleenrakennuskauden arvovalinnoista, vesivoimalaitosarkkitehtuurin kehittymisestä sekä rakennetuista maisemakokonaisuuksista, selvityksessä todetaan.

Ilmoita asiavirheestä