Ou­lu­joen ve­si­voi­ma­la-ark­ki­teh­tuu­ri ha­lu­taan Unescon maail­man­pe­rin­tö­koh­teek­si

Oulujoen voimala-arkkitehtuuria havitellaan Unescon maailmanperintökohteeksi.

Oulujoen vesistössä on yhteensä 16 voimalaitosta. Kuvassa Jylhämän voimalaitos Vaalassa. Arkistokuva.
Oulujoen vesistössä on yhteensä 16 voimalaitosta.
Oulujoen vesistössä on yhteensä 16 voimalaitosta.
Kuva: Anne Leppänen

Pohjois-Pohjanmaan maakuntahallitus jätti joulukuussa pöydälle hankkeen Oulujoen vesistön vesivoima-arkkitehtuurin saamisesta Unescon maailmanperintökohteeksi.

Asiaa haluttiin vielä pureksia kaikista mahdollisista kulmista, mutta maakuntahallituksen puheenjohtajan Matias Ojalehdon (kesk.) mukaan asiaan suhtaudutaan kyllä suopeasti. Seuraava kokous on tammikuun 22. päivä.

Oulujoen kokonaisuuteen kuuluu 16 voimalaitosta yhdyskuntineen Kainuun latvavesiltä rannikolle ulottuvalla vyöhykkeellä. Lisäksi siihen kuuluvat Oulun ja Kajaanin kaupunkien modernit koskikeskukset.

Esiselvityksen mukaan kyseessä on elävä, moderni kulttuuriperintö, jossa voimalaitokset ovat edelleen merkittävä osa suomalaista energiantuotantoa ja yhdyskunnat vetovoimaisia asuinalueita.

Esimerkki jälleenrakennuskaudesta

Unescon maailmanperintökohteiden Suomen aielistaa päivitetään ensi vuonna. Oulujoen kokonaisuus olisi siitä tehdyn esiselvityksen mukaan erinomainen lisä maailmanperintökohteisiin.

– Oulujoen vesistön tarina täydentäisi maailmanperintöluetteloa esimerkkinä toisen maailmansodan jälkeisen jälleenrakennuskauden arvovalinnoista, vesivoimalaitosarkkitehtuurin kehittymisestä sekä rakennetuista maisemakokonaisuuksista, selvityksessä todetaan.

Kuvassa Jylhämän voimalaitos Vaalassa. Arkistokuva.
Kuvassa Jylhämän voimalaitos Vaalassa. Arkistokuva.
Kuva: Hakkarainen Petri

Kokonaisuus on myös hyvin kompakti, todella korkeatasoisesti toteutettu ja erittäin hyvin säilynyt.

Kaiken lisäksi rakentaminen ja siihen osallistuneiden ihmisten elämänpiiri on kattavasti dokumentoitu ja tarinallinen.

Oulujoen vesistön vesivoima-arkkitehtuuri on jälleenrakennuksen lisäksi pohjoisen teollisuushistorian keskeinen monumentti. Rohkea hanke kertoo aikakauden optimismista ja horjumattomasta uskosta modernin tekniikan mahdollisuuksiin.

Lähes alkuperäisenä säilynyt rakennusperintö on myös osoitus arkkitehtien ja insinöörien luovuudesta sekä työn laadusta.

Unescon maailman-perintökohteet Suomessa:

Suomessa on tällä hetkellä seitsemän Unescon maailmanperintökohdetta.

Kuusi niistä on kulttuurikohdetta ja yksi luontokohde.

Jokainen Suomen kohteista edustaa yleismaailmallisesti erityisen arvokasta kulttuuri- tai luonnonperintöä.

Kohteet ovat:

1. Suomenlinna

2. Vanha Rauma

3. Petäjäveden vanha kirkko

4. Verlan puuhiomo ja pahvitehdas

5. Sammallahdenmäki (muinaisjäännösalue Raumalla, entisessä Lapin kunnassa)

6. Struven kolmiomittausketju

7. Merenkurkun saaristo