Oulujoen voimalaitoksiin tulisi ehdottomasti saada kalaportaat, jotta joessa avautuisi täysipainoiset mahdollisuudet virkistyskäyttöön. Oulujoen vesistön tulevaisuus näyttää joitakin uhkia lukuun ottamatta FT Pentti Åmanin mukaan hyvältä.
”Kalaportaiden avulla tulevaisuus näyttäisi vieläkin paremmalta. Joki on upea ja on kasvavan Oulun yhteinen asia, että siitä pidettäisiin huolta parhaamme mukaan”, Åman sanoo.
Teollisuus on kuormittanut Oulujoen vesistöä yhä vähemmän 20–30 viime vuoden aikana, koska Kajaanin UPM:n tehtaiden ja Otanmäen kaivoksen päästöt Oulujärveen tulivat aikanaan hoidettua kuntoon, ja järvi toipuu.
Hajakuormitus on Åmanin mukaan tällä hetkellä uhkaava tekijä. Maa- ja metsätalouden sekä huvila-asutuksen päästöt aiheuttavat ravinnekuormitusta, mikä on heikentänyt veden näkösyvyyttä myös suurilla selillä.
”Ei voi sanoa, että järvi olisi saastunut, mutta tilannetta pitää seurata joka taholla. Rannalla olevat maa- ja metsätalouden ojat pitää saada kontrolliin”, Åman kehottaa.
Oulujoen uoma on käytännössä seitsemän altaan sarja voimalaitosten välissä. Kun voimalaitokset talvella nostattavat vettä öisin ja juoksuttavat päivisin, rantaeroosio kuormittaa jokea paljon. Rantojen suojaus soralla ja kivillä auttaa, mitä on tehtykin osassa jokivartta.
”Oulujoki on intensiivisimmin säännöstelty jokemme, edes Kemijoki ei yllä samaan. Kivennäispohjaisena se kestää kuitenkin paremmin kuin etelän joet. Voimayhtiö kyllä kontrolloi itse jonkin verran, jotta vaihtelut eivät olisi kovin jyrkkiä, eli jonkin verran esiintyy ekologista lähestymistapaa”, kiittää Åman.
Alajuoksulla veden laatua kuormittaa Muhosjoki. Sitä vastoin EU:n ansiosta maatalouden päästöt ovat vähentyneet huomattavasti.
Åman luennoi sunnuntaina Oulujoen reitti ry:n tilaisuudessa Oulujoen vesistön ekologisesta tilasta ja tulevaisuudennäkymistä klo 18 Nukun kokoushuoneessa (C-rappu, käynti Ojakadun puolelta).