Oulu taipuu ve­ro­ki­sas­sa – Val­tuus­to etä­ko­kous­ti pitkään ja se­ka­vis­sa mer­keis­sä

Oulun veronkorotus muuttaa kaupungin asemaa niin suurimpien kaupunkien välisessä vertailussa kuin seudullisestikin. Katso nimi nimeltä, kuinka valtuutetut äänestivät ratkaisevassa äänestyksessä.

Oulu
Valtuusto kävi kiivasta keskustelua veroprosentista. Avoimeksi jäi, kuinka paikataan kaupunginjohtajan esitystä pienemmän veronkorotuksen jättämä 16,5 miljoonan euron aukko.
Valtuusto kävi kiivasta keskustelua veroprosentista. Avoimeksi jäi, kuinka paikataan kaupunginjohtajan esitystä pienemmän veronkorotuksen jättämä 16,5 miljoonan euron aukko.
Kuva: Vesa Joensuu

Oulun tuloveroprosentti on ensi vuonna 20,50. Tänä vuonna veroprosentti on ollut tasan 20.

Asiasta päätti maanantai-iltana kaupunginvaltuusto äänin 37–30. Ratkaisevassa äänestyksessä olivat vastakkain kaupunginhallituksen esitys puolen prosenttiyksikön korotuksesta ja vastaesitys, jossa veroprosentti olisi nostettu kaupunginjohtaja Päivi Laajalan alkuperäisen esityksen mukaisesti 21:een.

Äänestyksestä odotettiin tiukkaa, sillä kaupunginhallitus oli päätynyt esitykseensä äänin 7–6.

Jakolinjat valtuustossa pysyivät hallituksessa nähdyssä: 20,5 prosenttia tuli päätökseksi keskustan, kokoomuksen ja perussuomalaisten äänillä. Vasemmistoliitto, SDP ja vihreät olisivat nostaneet veroprosentin 21:een.

Rintamista lipesivät ainoastaan SDP:n Sari Halonen ja perussuomalaisten Annemari Enojärvi, jotka äänestivät vastoin ryhmiensä enemmistöä. Pienryhmistä kristillisdemokraatit ja ASYL kannattivat 20,5 prosenttia, siniset 21 prosenttia.

Katso äänestystulos nimi nimeltä tämän jutun lopusta.

Tilanne tasoittuu

Veronkorotus on nostamassa Oulun Tampereen ohi kuuden suurimman kaupungin kireimmäksi verottajaksi.

Samalla tilanne Oulun seudulla tasoittuu, kun Oulu nostaa veroprosenttinsa tasoihin Kempeleen kanssa, joka päätti maanantaina pitää omansa ennallaan. Myös Hailuotoon esitettiin 20,50 prosenttia.

Liminka päätti maanantaina jatkaa veroprosentilla 21,50 ja Ii korottaa omaansa 0,25 prosenttiyksikköä samoihin lukemiin.

Tyrnävä säilyy seudun kovimpana tuloverottajana maanantaisella päätöksellä, joka pitää veroprosentin 22:ssa.

Lumijoki on jatkamassa 21 prosentilla.

Etäsähläys viivytti

Maanantai-iltana kolmatta kertaa etätekniikalla järjestetyn Oulun kaupunginvaltuuston kokousta riivasivat alusta lähtien tekniset ongelmat. Varsinaiseen asiaan päästiin vasta parikymmentä minuuttia kokouksen ilmoitetun alun jälkeen.

– Ihan rauhallisia liikkeitä, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Juha Hänninen (kok.) ohjeisti valtuutettuja, kun alkusählinkiä selviteltiin.

Valtuutettu Teija Ruokamo (kok.) kommentoi kokouksen kulkua Twitterissä, kun istunnossa oltiin päästy vauhtiin.

– Meillä on eeppinen etävaltuusto. Kahdesti on valtuutettujen henkilökohtaiset puhelut tulleet kokoukseen läpi ja livenä YouTube-lähetykseen. Nyt YouTubessa näkyy meidän chatti-keskustelut. Välillä näkyy jonkun tietokoneen kalenteri, hän kirjoitti.

Ylimääräisiä ääniä

Kokouksen avannut kyselytunti venyi osin teknisten ongelmien vuoksi puolitoistatuntiseksi. Yleisölle avoimessa suorassa lähetyksessä puheenvuorot katkeilivat ja ainakin hetkellisesti valtuutetutkaan eivät kuulleet puhujaa.

Toisaalta linjoille tuli Ruokamonkin mainitsemia ylimääräisiä ääniä.

Kun sosiaalijohtaja Arja Heikkinen vastasi koulukiusaamista koskevaan kysymykseen, lähetykseen ilmaantui hänen rinnalleen jonkun kanssa keskustelleen kokoomuksen Mari-Leena Talvitien ääni, jota ei heti saatu katkaistua.

– Panetko, Husso, viestiä Talvitielle, puheenjohtaja Hänninen ehti jo pyytää valtuutettu Jarmo J. Hussolta (kok.), ennen kuin ylimääräinen ääni vaikeni.

Arja Heikkisen jatkettua vastaustaan kuuluviin tuli keskustavaltuutettu Kyösti Oikarinen. Hänen mikkinsä hiljeni, kun Hänninen komensi.

Äänestyssekoilu hämmensi

Kun kokousta oli käyty jo liki viisi tuntia, valtuuston piti käydä pitkällisen yliopistokeskustelun jälkeen äänestämään. Kysymyksenä oli se, pitääkö valtuustolle esittää huhtikuussa laaja selvitys Raksilaan hahmotellusta keskustakampushankkeesta.

Ehti jo vaikuttaa siltä, että valtuusto päättää äänin 33–30 neljän äänestäessä tyhjää, että selvitystä ei vaadita.

Ennen kuin tästä ehti tulla virallinen päätös, kävi ilmi, että kokouksen kuluessa kahden eri valtuutetun varahenkilönä toiminut Pekka Simonen (kok.) oli äänestettäessä kirjautuneena järjestelmään kahteen kertaan.

Hetkellisen hämmennyksen jälkeen äänestys yritettiin ottaa uusiksi, mutta Simonen pystyi listoilla sitkeästi kahtena. Vielä kolmannenkin äänestysyrityksen epäonnistuttua Juha Hänninen totesi, että jos järjestelmä ei toimi, äänestetään nimenhuudolla.

Ennen kuin siihen päästiin syntyi vielä epäselvyyttä siitäkin, mikä äänestyksen kohteena ollut valtuutettu Mikko Viitasen (vas.) lopullinen muutosesitys oli.

Kun esitys oli luettu uudelleen ääneen, Hänninen luetteli nimiä aakkosjärjestyksessä ja valtuutetut esittivät kantansa vuorotellen.

Parikymmenminuuttisen rupeaman jälkeen lopputulos oli se, että yhden äänestäessä tyhjää selvitys vaaditaan sittenkin äänin 30–36.

Provosointia ja provosoitumista

Veroprosentista päästiin äänestämään puoliltaöin. Sitä ennen oltiin käyty kipakka keskustelu.

Sen loppuvaiheessa kokous vaikutti lipeävän käsistä, kun provosointi johti provosoitumiseen ja puhe yltyi kirosanojen värittämäksi huudoksi. Etäkärhämäksi yltynyt kaplakka ei liittynyt veroprosenttiin, mutta siitäkin valtuutetut sanailivat terävästi.

Ideologiat ottivat yhteen, kun virtuaalisen kokoussalin eri laidoilta esitettiin arvioita vastapuolen tarkoitusperistä. Kärjekkäimmin napit vastakkain olivat vasemmistoliiton ja kokoomuksen valtuutetut.

Oikealta laidalta esitettiin, että vasemmalla puolella veronkorotukset olisivat jatkuva tavoite. Tämä näkemys tyrmättiin vasemmalta. Esimerkiksi SDP:n Pirjo Sirviö jylisi omassa puheenvuorossaan, että väite ei pidä paikkaansa ja että veroja on korotettu viimeksi vuoden 2013 kuntaliitoksen yhteydessä.

Myös siitä oli vähintään kahtalaista mielipidettä, kuinka riitaisaan tilanteeseen oli tultu ja kuka oli rikkonut yhteisen tekemisen eli kuuluisan konsensuksen.

Korkeamman veronkorotuksen kannalla olleet kyselivät Mikko Raudaskosken aloittamana, kuinka kasattaisiin se reilut 16 miljoonaa euroa, joka jää kassasta pienemmällä korotuksella puuttumaan. Useampaan otteeseen kuultiin myös valittelua, että täsmällistä vastausta tähän ei pyynnöistä huolimatta saatu.

Yleisemmällä tasolla ratkaisuksi esitettiin muun muassa rakenteellisia uudistuksia. Myös maltillinen velkamäärän kasvattaminen sai varovaista hyväksyntää, jos vaihtoehtona oli kireä verotus, jonka katsottiin olevan haitaksi kaupungin vetovoimalle ja yleiselle toimeliaisuudelle.

Pitkän illan päätteeksi

Ennen veroprosenttiäänestystä viimeisen puheenvuoron piti Marja-Leena Kemppainen (kd.). Hänen piti puhua jo aikaisemmin, mutta syystä tai toisesta yhteyttä ei ollut muodostunut. Kemppainen valitteli, että oli pitänyt itsekseen hyvän puheen, jota kukaan ei ollut kuullut.

Lopulta hän sai sanottavansa sanottua.

– Hyvää yötä kaikille tämän jälkeen, Kemppainen päätti puheenvuoronsa.

Tähän puheenjohtaja Hänninen riensi muistuttamaan, että Kemppaisen toivotus oli ollut ennenaikainen.

– Me ei ihan vielä mennä nukkumaan. Tässä on vielä päätöksen tekeminen merkittävästä asiasta, Hänninen sanoi.

Äänestykset veroprosentista käytiin valtuustojärjestelmällä, joka oltiin käynnistetty aikaisemman fiaskon jälkeen uudelleen ja saatu toimimaan.

Loput asiakohdat valtuusto juoksi vauhdilla läpi, ja kokous päättyi viimein reippaan vartin yli kaksitoista.

Koronatilanteen sanelemana aloitettua etätekniikan hyödyntämistä nähdään kaupunginvaltuuston kokouksissa luultavasti jatkossakin. Oulun konsernipalvelujen johtaja Ari Heikkinen totesi alkuillasta käydyn kyselytunnin vastauksessaan, että sitä jatketaan todennäköisesti ainakin vuoden kahden jäljellä olevan kokouksen ajan.

Näin äänestettiin Oulun vuoden 2021 kunnalliveroprosentista

Päätökseksi tulleen 20,5 prosentin puolesta äänestivät:

Keskusta

Mikko Kälkäjä

Mirja Vehkaperä

Anne-Maria Takkula

Antti Huttu-Hiltunen

Pekka Aittakumpu

Jukka Kolmonen

Elina Lappalainen

Sirpa Tikkala

Juha Huikari

Eeva-Maria Parkkinen

Risto Päkkilä

Jorma Leskelä

Matias Ojalehto

Lauri Nikula

Kyösti Oikarinen

Anna-Kaisa Lepistö

Jouko korkiakoski

Kokoomus

Juha Hänninen

Janne Heikkinen

Hanna Haipus

Mikko Merihaara

Lyly Rajala

Sami Pikkuaho

Tomi Kaismo

Johanna Koskelainen

Teija Ruokamo

Jari Laru

Jarmo Husso

Niilo Heinonen

Pekka Simonen

Perussuomalaiset

Ville Vähämäki

Juha Vuorio

Veijo Väänänen

Jenna Simula

SDP

Sari Halonen

Kristillisdemokraatit

Marja-Leena Kemppainen

ASYL

Junes Lokka

Hävinneen esityksen eli 21 prosentin puolesta äänestivät:

Vasemmistoliitto

Mauno Murtoniemi

Mikko Raudaskoski

Hilkka Haaga

Rauno Hekkala

Anne Huotari

Hanna Sarkkinen

Mikko Viitanen

Kaarina kailo

Martti Korhonen

Paavo Heinonen

Kalervo Ukkola

SDP

Kaarina Torro

Yrjö Harju

Tuija Pohjola

Tytti Tuppurainen

Seppo Ahde

Pirjo Sirviö

Jukka Lappalainen

Vihreät

Jenni Pitko

Satu Haapanen

Susa Vikeväkorva

Pia Alatorvinen

Paula Himanen

Heikki Kontturi

Janne Hakkarainen

Henna Määttä

Esa Aalto

Latekoe Lawson Hellu

Perussuomalaiset

Annemari Enojärvi

Siniset

Anne Snellman