Kaupunginhallituksen maanantaisen päätöksen mukaan kotihoidon tuen kuntalisä eli Oulu-lisä on loppumassa. Todennäköisesti asia sinetöidään vajaan parin viikon kuluttua. Päätösvalta lakkauttamisesta on sivistys- ja kulttuurilautakunnalla, jonka puheenjohtaja Satu Haapanen (vihr.) arvioi, että asia käsitellään 29.9. kokouksessa.
Lakkauttaminen tarkoittaa 80 euron kuukausittaista lovea noin 750 oululaisperheen talouteen.
Leikkaus kumpuaa kaupungin talouden ulkoisesta arvioinnista. Perlacon Oy:n säästölistassa lisä esitettiin poistettavaksi ensi vuoden alusta, mutta Kelan kanssa tehdyn sopimuksen vuoksi lopettaminen on mahdollista aikaisintaan ensi maaliskuun alusta.
Oulu-lisän lakkauttamisella tavoitellaan noin 730 000 euron vuosittaista säästöä.
Vuosien taistelu
Oulu-lisän lakkauttaminen panee pisteen vuosien taistelulle. Lisää on esitetty lopetettavaksi vuosien varrella lukuisia kertoja, mutta tähän saakka poliitikot ovat sen säästäneet – tosin useamman leikkauskierroksen jälkeen selvästi aikaisempaa vähäisempänä.
Viimeisimmässä muodossaan 80 euron Oulu-lisää on maksettu kotihoidon tuen päälle perheen nuorimmasta alle puolitoistavuotiaasta lapsesta. Edellytyksenä on ollut, että lasta hoitaa hänen oma vanhempansa ja että perheen kaikki lapset hoidetaan kotona. Poikkeuksena tähän ovat esiopetuksessa olevat ja tästä syksystä lähtien myös viisivuotiaat, jotka osallistuvat maksuttomaan osapäiväiseen varhaiskasvatukseen.
Kotihoidon tuen kuntalisä on kunnille vapaaehtoinen. Oulussa sitä on maksettu vuodesta 1998 alkaen. Voi siis sanoa, että sillä on tuettu sukupolven verran kotihoidossa olleiden lasten perheitä.
Poliittisesti arka asia
Poliittisesti kotihoidon tuki ja sen paikallinen Oulu-lisä ovat olleet rakkaita erityisesti kaupungin suurimmalle puolueelle keskustalle. Nykykaupunginhallituksen kaikki keskustalaiset, puheenjohtaja Mirja Vehkaperä sekä jäsenet Matias Ojalehto ja Juha Huikari, ovat takavuosina yltyneet teräväänkin puolustustaisteluun, kun lisää ollaan oltu kuoppaamassa.
He kaikki olivat läsnä, kun kaupunginhallitus maanantaina nuiji yksimielisesti osaltaan Oulu-lisän historiaan.
– Meille keskustalaisille hallituksen jäsenille päätös oli erittäin vaikea, he toteavat Forum24:lle yhteisessä kommentissaan.
Kolmikko kertoo kuitenkin olevansa sitoutunut kaupungin talouden tervehdyttämiseksi laajaan toimenpidepakettiin, joka vaikuttaa tavalla tai toisella kaikkiin väestöryhmiin.
– Säästöjä haetaan nyt isolla haravalla ja mukaan joutuu myös meille itselle kiperiä kohteita. Samalla kuitenkin huolehdimme lapsiperheiden muiden palveluiden jatkon ja toimivuuden, kuten kotiin annettavan avun resurssien riittävyyden, he kirjoittavat.
Kaupunginhallituksen keskustalaiset toteavat, että Oulu-lisän lakkautus kuuluu varhaiskasvatuspalveluiden kokonaispakettiin, jossa he ovat joutuneet tekemään kompromisseja muiden poliittisten ryhmien kanssa.
– Lisäksi kaikki muut isot kaupungit ovat luopuneet omasta kotihoidontuen korotuksesta jo vuosia sitten, he väittävät.
Suurimmista kaupungeista pääkaupunkiseudulla kuntalisiä maksetaan kuitenkin edelleen, mutta myös siellä jatkosta käydään hankalassa taloustilanteessa keskusteluja.
Vehkaperän, Ojalehdon ja Huikarin yhteinen kommentti päätökseen löytyy kokonaisuudessaan tämän jutun lopusta.
Ei läpi nurinoitta
Kaupunginhallitus on ratkaisunsa tehnyt ja sivistys- ja kulttuurilautakunta tehnee omansa vajaan parin viikon kuluttua.
Viimeisen sanan kaupungin asioista sanoo kuitenkin kaupunginvaltuusto. On mahdollista, että Oulu-lisän jatko nousee vielä esiin ensi vuoden talousarvion yhteydessä.
Vaikutuksensa saattaa olla silläkin, että ensi keväänä poliitikot joutuvat tekemään tiliä äänestäjille kuntavaaleissa vain puolitoista kuukautta esitetyn lakkautuspäivän jälkeen.
Selvää on, että keskustajoukoissa lakkautus ei mene ainakaan täysi nurinoitta läpi. Perjantain Forum24:ssä julkaistussa kolumnissaan kaupunginvaltuutettu ja kansanedustaja Pekka Aittakumpu (kesk.) ehtii jo tuomitsemaan Oulu-lisän lakkauttamisen.
Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja Jukka Kolmonen pitää mahdollisena, että asiaa puidaan talousarviokeskusteluissa. Ryhmän keskuudessa ei ole kuitenkaan tehty asiasta päätöksiä.
– Kyllähän se varmasti puhututtaa ja on asia, josta ollaan murheellisia, Kolmonen sanoo.
Hänen mukaansa valtuustoryhmässäkin ymmärretään, että kaupungin taloustilanne on tiukka ja että säästötavoitteen saavuttamiseksi kaikkien on tingittävä tärkeinä pitämistään asioista. Kolmonen lausuu silti ääneen omankin näkemyksensä.
– Olisi hyvä, että kotihoito säilytettäisiin reiluna ja oikeana vaihtoehtona, hän toivoo.
Aika ajamassa ohi
Kotihoidon tuen tehtävä on ollut mahdollistaa valinta kotihoidon ja päivähoidon välillä. Hoitoratkaisujen valinnanvapaus sorvattiin 80-luvulla. Alkujaan äidin palkaksi puhuteltu lasten kotihoidon tuki oli ollut nimenomaan keskustan pitkäaikainen tavoite.
Sittemmin päivähoito on muotoutunut nykyaikaiseksi varhaiskasvatukseksi, jonka hyödyt on tunnustettu laajasti. Samaan aikaan kotihoidon tukea on arvosteltu yhä useammalla suulla ongelmalliseksi esimerkiksi tasa-arvon kannalta.
Miesten osuus on lisääntynyt aikojen saatossa, mutta edelleen reilusti yli 90 prosenttia kotihoidon tuen saajista on naisia. Perhevapaiden epätasainen jakautuminen kaataa enemmän työuraan ja palkkakehitykseen liittyviä riskejä naisille.
On myös arvioitu, että kotihoidon tuki voi osaltaan olla estämässä varhaiskasvatukseen hakeutumista lapsilta, jotka siitä eniten hyötyisivät. Tästä näkökulmasta tarkasteltuna tuki voi olla lapsen kannalta jopa haitallinen.
Suuri osa suomalaisista katsoo edelleen, että pienimmille lapsille oma koti on päiväkotia parempi paikka.
Suurimmista puolueista keskustan ohella perussuomalaiset ovat seisseet jämäkimmin kotihoidon tuen takana. Muissa puolueissa suhtautuminen on eri syistä kriittisempää.
Haitat ja hyödyt puntarissa
Oulu-lisän lakkauttamisen lapsivaikutuksista tehtiin varhaiskasvatusjohtaja Miia Kempin johdolla arviointi, johon liittyy myös perheille suunnattu kysely.
Arvioinnissa esitetään Oulu-lisän poistamisesta. Sen yhteenvedossa todetaan tutkimuksiin vedoten, että kuntalisästä saatavat hyödyt jäävät vähäisiksi “suhteessa heikentäviin vaikutuksiin”.
Arvioinnissa mainitaan, että lakkauttamisen kielteiset vaikutukset kohdistuisivat alkuun huoltajiin, eivät niinkään lapsiin. Jos lisän poistaminen vielä lisäisi työllisyyttä, todetaan kokonaisvaikutuksien olevan jopa positiivisia.
Toisaalta arvioinnissa myönnetään, että haavoittuvassa tilanteessa olevien pienituloisten perheiden toimeentulo heikentyisi lisän poiston johdosta merkittävästi.
– Huoli toimeentulosta korostuu ja sitä kautta vaikuttaa kokonaisvaltaisesti perheeseen, arvioinnissa todetaan.
Pienituloisissa perheissä lisän poisto voisi vaikuttaa esimerkiksi lasten harrastusmahdollisuuksiin.
– Lapsen harrastukset jäisivät toteutumatta, sillä varaa näihin ei enää olisi. Tällä hetkellä juuri tuo lisä on mahdollistanut lapsen harrastustoimintaa vähävaraisessa perheessä, perheille suunnattuun kyselyyn vastannut kirjoittaa.
Lapsiystävällisyys vaakalaudalla
Kyselyvastauksissa nostettiin useampaan kertaan esiin, että lisän poisto vaikuttaisi myös mielikuvaan Oulusta.
– Erittäin lyhytnäköistä toimintaa taas Oululta, jos tämä toteutuu. Oulu ei todellakaan ole
lapsiystävällinen kunta jos tästäkin säästetään, eräässä palautteessa tuomitaan.
Oulun kaupunki sai helmikuussa Suomen Unicefilta toistamiseen Lapsiystävällinen kunta -tunnustuksen, joka on voimassa neljä vuotta. Tunnustus perustuu YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen.
Kotihoidon tuen kuntalisä ei lukeudu Lapsiystävällisen kunnan kriteereihin kuin korkeintaan välillisesti. Lapsiystävälliseltä kunnalta edellytetään muun muassa, että kunta edistää lapsen oikeuksia kunnan päätöksenteossa, hallinnossa ja palveluissa ja että jokaisella lapsella on harrastus perheen varallisuudesta tai asuinpaikasta riippumatta.
***
Oulun kaupunginhallituksen keskustalaisten kannanotto koskien päätöstä lakkauttaa Oulu-lisä
Kotihoidontuen Oulu-lisän poistaminen on heikennys kotona hoidettavien pienten lasten perheiden toimeentuloon. Meille keskustalaisille hallituksen jäsenille päätös oli erittäin vaikea. Olemme viimeisten vuosien aikana pontevasti puolustaneet lisän hyödyllisyyttä ja pidämme lasten kotihoitoa edelleen hyvänä vaihtoehtona.
Toisaalta ja samalla olemme sitoutuneet Oulun kaupungin talouden tervehdyttämiseksi laajaan toimenpidepakettiin. Tavoitteena on löytää kapungin palveluista ja toiminnoista säästöjä ja rakenteellisia uudistuksia, jotta kaupungin talous tasapainottuisi. Menojen vähennys- tai tulojen lisätavoite on noin 50 miljoonaa euroa. Väistämättä kaikki ei lakisääteiset menot ovat säästölistalla mukana. Lisäksi kaikki muut isot kaupungit ovat luopuneet omasta kotihoidontuen korotuksesta jo vuosia sitten. Nyt talouden sukellus taittoi Oulussa kamelin selän.
Säästöjen toimenpiteissä on kaikkia oululaisia ja kaikkia väestöryhmiä koskevia leikkauksia. Vastikään kävimme ikäihmisten palvelukokonaisuuden läpi ja meneillään on mittavat kaupungin henkilöstöä koskevat säästökeskustelut.
Oulu-lisän lakkautus kuului varhaiskasvatuspalveluiden kokonaispakettiin, jossa me keskustalaiset jouduimme tekemään kompromissejä muiden poliittisten ryhmien kanssa. Säästöjä haetaan nyt isolla haravalla ja mukaan joutuu myös meille itselle kiperiä kohteita. Samalla kuitenkin huolehdimme lapsiperheiden muiden palveluiden jatkon ja toimivuuden, kuten kotiin annettavan avun resurssien riittävyyden.
Kaupunginhallituksen Keskustan jäsenet
Juha Huikari
Matias Ojalehto
Mirja Vehkaperä