Vuonna 1998 sattuneet onnettomuudet aloittivat VR - Yhtymän ja Ratahallintokeskuksen yhteistyönä aivan uuden vaiheen rautatieturvallisuuden kehittämisessä. Sen jälkeen käyttöön on otettu useita järjestelmiä, joiden tavoitteena on parantaa entisestään junaliikenteen turvallisuutta.
Oulun asema tässä työssä on ollut keskeinen sen jälkeen kun Ratahallintokeskus antoi meille siihen mahdollisuudet, kertoo ohjaus- ja vetopalvelukeskuksen päällikkö Juha Haapakoski VR Osakeyhtiöstä.
Vuonna 1999 Oulun liikenteenohjausta pidettiin työvälineiltään takapajuisimpana koko maassa, nyt uudessa, vuonna 2003 Oulun eteläisen alikäytävän kupeessa toimivassa nykyaikaisessa liikenteenohjauskeskuksessa toimivat järjestelmät ovat nykyaikaisimpia koko maassa, Haapakoski kehaisee.
Yhteistyössä mikkeliläisen Mipron Oy:n kanssa kehitetyn kauko-ohjausjärjestelmän avulla Oulusta hoidetaan keskitetysti lähes koko Pohjois-Suomen rataosuudet. Yhteensä nyt ratakilometrejä on kauko- ohjattavana noin 790, eli rataosuudet Oulu-Rovaniemi-Salla, Laurila-Kolari, Oulu-Ylivieska. Tuomioja-Raahe ja Oulu-Kontiomäki.
Samanlaisen saksalaisen Siemens Oy:n toimittaman Simis alueasetinlaitteen päälle rakennettava järjestelmä on sittemmin tilattu myös hoitamaan myös Jyväskylän ratapihan kauko-ohjaus.
Haapakoski huomauttaa, että suomalaisjärjestelmän näyttö on huomattavasti havainnollisempi kuin saksalaisen perusjärjestelmän.
Graafinen työkalu
uusinta uutta
Järjestelmät kuitenkin kehittyvät koko ajan. Uusimpana on käyttöön tulossa graafiseen ilmaisuun perustuva uusi työkalu. Siinä kaikki rautatieliikenne on sijoitettu taulukkoon, jossa junat liikkuvat eri liikennepaikkojen välillä pystyakselilla matkan ja vaaka-akselilla ajan suhteen.
Aikataulutietojen perusteella jokainen juna saa kaavioon peruslinjan, jota sen odotetaan noudattavan.
Niin kauan kuin juna ei liiku, linja piirtyy näyttöön vain himmeänä. Kun juna lähtee liikkeelle, järjestelmä vahvistaa toteutuneen linjan vahvistamalla sen punaiseksi henkilöliikenteen ja siniseksi tavaraliikenteen osalta. Järjestelmän vahvuus on siinä, että liikenteenohjaajan on helppo huomata siitä heti mahdolliset poikkeamat ja siten toimillaan vaikuttaa nykyistä paremmin junien aikataulun mukaisuuteen.
Ulkopuolisen silmin näytöllä ristiin rastiin menevät linjat saattavat vaikuttaa jopa sekavilta, mutta liikenteenohjaajilla on jo nyt tapana kirjata junien liikkeet vastaavaan paperille painettuun graafiseen esitykseen käsin. Sen avulla on helppo esimerkiksi hahmottaa, missä aikataulustaan myöhässä olevat junat sivuuttavat toisensa siten, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän lisähaittoja liikenteelle.
Rataverkko
kaipaa kunnostusta
Suomen rautatieliikenne on tehostunut huomattavasti viime vuosina. Enimmillään rautateiden palveluksessa oli 36 000 työntekijää, nyt n.14 000 ja silti rautateillä kulkevat tavara- ja henkilömäärät ovat kokonaan toisella tasolla kuin aikaisimmin, Haapakoski huomauttaa.
Pohjoisen rataverkkoa on viime vuosina sähköistetty urakalla. Oulusta pohjoiseen päästään nyt sähkön voimalla ja vastaavasti Oulu- Iisalmi sekä Kontiomäki - Vartius -rataosan sähköistys on menossa ja se saadaan näillä näkymin käyttöön marraskuun lopulla 2006.
Tämä ja muutokset liikenteen kauko-ohjauksessa ovat muuttaneet ja muuttavat jatkossakin monen rautatieläisen työnkuvaa. Haapakosken mukaan uusi työ katoavan tilalle haetaan kuitenkin mahdollisuuksien mukaan työntekijän omaa tahtoa kunnioittaen.
Muutoksia tarvitaan silti edelleen. Esimerkiksi Oulusta Seinäjoelle kulkeva päärata kaipaa kunnostusta, joka sille on moneen otteeseen jo luvattu, koska nykykunnossa rataosuudella ei pystytä ottamaan irti sitä nopeushyötyä, minkä kalusto tarjoaisi.
Rataosuus on varsin vilkkaasti liikennöity. Oulun ja Ylivieskan välillä liikkuu keskimäärin 44 tavara- ja henkilöjunaa joka päivä, eli keskimäärin rataa pitkin kulkee juna noin 30 minuutin välin. Yliviekasta Pännäisiin johtava rataosuus on jopa koko Suomen toiseksi vilkkaimmin liikennöity yksiraiteinen rataosuus, Haapakoski lisää.
Radan kunnostus ja sen saaminen samalla kaksiraiteiseksi joustavoittaisikin oleellisesti pohjoisen rautatieliikennettä, Haapakoski huomauttaa.