Euroopan kaikkien aikojen karhuhäät pidettiin Reimsin tuomiokirkossa vuonna 1051, kun Ranskan prinssi Henri vei vihille Kiovan prinsessan Anna Jaroslavnan.
Ranskan ja Venäjän ikuisen ystävyyden merkiksi hääjuhlaan tuotiin myös kaksi jättiläiskarhua.
Arkkipiispa Olaus Magnus kertoo 1500-luvulla, että Tanskaa vielä nykyisinkin hallitseva kuningassuku sai alkunsa eroottisesti yliaktiivisen karhun yhtymisestä kauniin talonpoikaistytön kanssa.
Karhu oli ruotsalainen, Uppsalan arkkipiispa korostaa.
Luterilainen kirkko ei katsonut karhunpalvontaa hyvällä. Turun akatemian avajaisissa 1640 pitämässään ankarassa saarnassa Turun piispa Isak Rothovius totesi närkästyneenä:
"Kun karhu vangitaan, järjestetään pimeässä kestit, juodaan karhun malja pääkallosta, äännellään ja murahdellaan kuten karhu ääntelee."
Puhdasoppisella 1600-luvulla karhunpalvojat vedettiin noitaoikeuden eteen.