Tänään 16. lokakuuta vietetään maailman ravintopäivää.
Ajatuskin nälän sammuttamisesta hyönteisillä tuntuu monista länsimaalaisista ällöttävältä. Monissa kulttuureissa hyönteiset voivat kuitenkin muodostaa merkittävän proteiinilähteen muuten köyhässä ruokavaliossa. Aina hyönteisten syönti ei ole edes välttämätön pakko, vaan inisijät ja nilviäiset ovat kaviaarinveroista herkkua.
YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n raportin mukaan syötävät hyönteiset, kuten perhosten toukat, ovat varteenotettava ravintolähde ja niiden käyttöä Afrikan maiden nälänhädän helpottamiseksi tulisi harkita todenteolla.
Hyönteisten kasvatus on ekologisesti sangen tuottoisaa. Niiden kasvukausi on lyhyt ja kasvatuksen aikana ne vaativat hyvin vähän säilytystilaa. Hyönteiset muuttavat syömänsä ravinnon biomassaksi tehokkaammin muin mikään muu syötäväksi kelpaava eläin.
Useimmat hyönteislajit ovat sian-, kanan- tai naudanlihaan verrattuna vähärasvaisempia, mutta proteiinirikkaampia, 7-50 grammaa proteiinia painokiloa kohden. Hyönteiset ovat myös merkittävä vitamiinilähde, ne sisältävät muun muassa runsaasti riboflaviinia ja tiamiinia, sekä mineraaleja, enimmäkseen kalsiumia, potassiumia, fosforia, sinkkiä, kuparia sekä rautaa. FAO:n tutkimuksen mukaan 100 grammaa perhosentoukkia riittää tyydyttämään päivän vitamiini- ja mineraalitarpeen.
Yhdysvaltalainen arkeologi David B. Madsen on kokeellisen arkeologian keinoin todennut, että aikuinen voi hyvinkin kerätä kahdeksan kiloa sirkkoja tunnin aikana alueella, jossa niitä esiintyy runsaasti. Ravintoarvoltaan kahdeksan kilon satsi sirkkoja vastaa 87 hot dogia, 49 palaa pizzaa tai 43 Big Macia.
Kauppaa Euroopassakin
Useissa Keski-Afrikan maissa perhosten toukat ovat nykyisinkin tärkeä osa ruokavaliota. Keski-Afrikan-tasavallassa 85 prosenttia ihmisistä syö toukkia, Kongossa vastaava luku on 70 ja Botswanassa 91 prosenttia.
"Metsästä kerätyt syötävät hyönteiset ovat proteiinirikkaita ja toisin kuin maatalousalueella eläneet hyönteiset, niissä ei ole hyönteisten torjunta-aineita", toteaa Paul Vantomme, FAO:n asiantuntija järjestön tiedotteessa.
"Perhosentoukkien korkean ravintoarvon takia joillakin alueilla Afrikassa perhosentoukista valmistettua jauhetta käytetään lasten aliravitsemuksen hoitoon", hän lisää.
Toukat ylellisyysruokaa
Hyönteisten toukat eivät kuitenkaan ole vain viimeinen hätävara, vaan niitä käytetään osana normaalia ruokavaliota ja pidetään jopa ylellisyytenä. Hyönteisten käyttöä ruoaksi Afrikassa, ja miksei muuallakin maailmassa, puoltaa myös se, että niiden kerääminen ei vaadi minkäänlaisia korkean teknologian välineitä.
Afrikkalaisilla toreilla hyönteisiä on laajasti saatavilla ja ötökkäkauppaa käydään paitsi Afrikan maiden rajojen yli myös Euroopan maihin. Vastikään Helsingin pääpostissa vapauteen lehahti ulkomailta tullut lähetys hyönteisiä, joiden uskotaan olleen tarkoitettu ravinnoksi.
Thaimaassa vuoden ympäri kerättäviä, syötäviä hyönteislajeja tunnetaan ainakin 50. Ecuadorissa tärkeitä ruokavaliota täydentäviä hyönteislajeja on 83. Japanissa hyönteisiä myydään tölkkeihin säilöttyinä ja Kiinassa ötökät ovat myös tärkeä osa perinteistä lääketiedettä.
Kaiken kaikkiaan maailmassa tunnetaan noin 2 000 hyönteislajia, jotka ovat sopivia ihmisen ruokapöytään.