Osuustoiminnan perinteisesti vahvat maakunnat Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu eivät pärjänneet Osuustoiminta-lehden tuoreessa selvityksessä, jossa vertailtiin osuustoiminnan kehitystä eri maakunnissa vuonna 2003.
Jäsenten määrän, liikevaihdon ja työpaikkojen kasvun perusteella pisteytetyistä maakunnista osuustoiminnan kehitys oli vauhdikkainta Pirkanmaalla.
Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun vauhdin hiljenemistä selittää pitkälti se, että molemmissa maakunnissa valtaosa asukkaista on jo jäsenenä jossain osuuskunnassa.
Esimerkiksi reilun 86 000 asukkaan Kainuussa sijaitsevat 12 perinteistä osuuskuntaa ovat haalineet itselleen 63 000 jäsentä. Sen sijaan runsaan 450 000 asukkaan Pirkanmaalla 30 osuuskuntaa ovat vasta keränneet 181 000 jäsentä. Pirkanmaalla riittää siis potentiaalia ja esimerkiksi jäsenmäärä kasvoi maakunnassa 7 prosenttia, kun Kainuussa jouduttiin tyytymään vain prosentin kasvuun.
Lapissa sijaitsevat 10 osuuskuntaa kasvattivat jäsenmääriään yhteensä 6 prosentilla, mutta sekä liikevaihdon että työpaikkojen määrä kääntyi Lapissa miinukselle.
Osuustoiminta-lehden mukaan kehittyvät osuustoimintamaakunnat kuten Pirkanmaa ja myös Kainuu ovat viime vuosina erityisesti kunnostautunut pienosuustoiminnassa. Myös esimerkiksi Keski-Pohjanmaalla uusosuustoiminta on otettu kehitystyön kohteeksi.
Monissa muissa maakunnissa kehitys edelleen junnaa paikoillaan.
"Avainkysymys on riittävä osuustoiminnan neuvontaan ja koulutukseen panostaminen. Tällä hetkellä siinä vallitsee hyvin suuri alueellinen kirjavuus ja epätasa-arvo. Yksi keskeinen lääke sitkeän työttömyyden nujertamiseksi seuraavien viiden vuoden sisällä olisi saada pienosuustoiminnan piilevät mahdollisuudet alueellisesti yhtäläisellä tavalla käyttöön", Osuustoiminta-lehden tiedotteessa sanotaan.
Osuustoiminnan yhteinen jäsenmäärä nousi viime vuonna noin 5,6 miljoonaan. Mukana luvussa ovat osuuskunnat ja keskinäiset vahinko- ja henkiyhtiöt, muttei TEL-vakuutusta, joka on lakisääteinen järjestelmä.
Osuustoiminta-lehti tutki myös yritysten maksamia veroja osana yritysten toteutuneesta käytännön yhteiskuntavastuusta. 15 suurimman veroja maksaneen osuustoimintayrityksen verot olivat nousseet yli kaksinkertaisiksi edelliseen vuoteen verrattuna. Keskeisin selittäjä on osuustoiminnan liiketulosten selvä parantuminen.
Valtakunnallisesti suurimpia veronmaksajia olivat Suomi-yhtiö, OKO, Tradeka, Vahinko-Tapiola ja Metsäliitto. Seuraaviksi tulivat SOK-yhtymä, Atria, HOK, Osuuskauppa KPO ja Eläke-Tapiola. Näistä ainoastaan Metsäliiton verot vähentyivät merkittävästi vuodesta 2002.