Oulussa ammattikoulujen kyselyjen mukaan opiskelijat ovat tyytyväisiä saamaansa opetukseen. Myös työelämä antoi hyvät arvosanat yhteistyöstä opiskelijoiden kanssa.
Viimepäivinä mediassa on käyty keskustelua tietyillä ammatillisen koulutuksen aloilla tapahtuvasta ilmiöstä, jossa työharjoitteluun menevät opiskelijat ovat jopa vaaraksi työpaikoilla, koska heillä on puutteelliset valmiudet alalla työskentelyyn. Yhtenä syynä on pidetty muun muassa liian helppoja pääsyvaatimuksia ja soveltuvuustestien puuttumista.
Oulun seudun ammattiopiston (OSAO) kuntayhtymäjohtaja-rehtori Jarmo Paloniemi, mitä mieltä olette väitteistä, että esimerkiksi hoito- ja turvallisuusaloille kouluttautuu soveltuvuustestien puutteesta johtuen henkilöitä, jotka eivät näille aloille sovellu?
– Minusta on erittäin harmillista, että tästä ollaan mediassa puhuttu niin yleistävään sävyyn. Turvallisuus- ja hoitoala ovat erittäin suosittuja. Näille aloille on 2–3 hakijaa yhtä paikkaa kohden ja Oulun seudun ammattiopisto on Suomen vetovoimaisin ammattiopisto, eli meillä tapahtuu jo siinä tietynlaista karsintaa. Kun edellinen hallitus päätti, että soveltuvuustestejä ei saa olla, niin meiltä koulutuksenjärjestäjinä kysyttiin kommentteja ja OSAO vastasi, että soveltuvuustestit ovat ennen kaikkea opinnonohjauksellisesti hyvä asia.
– Soveltuvuustestit poistettiin tuolloin sen takia, että opetusministeriön ja hallituksen mielestä se jaottelee nuoria. Nyt opetusministeri on sanonut, että soveltuvuustestit otetaan käyttöön vielä tämän hallituskauden aikana, mikä olisi hyvä asia.
Miten koulu reagoi, jos opiskelija aiheuttaa vaaratilanteita työpaikalla?
– Koulun tehtävä on huolehtia siitä, että opiskelijalla on valmiudet mennä työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen. Jos sattuu selkeitä tuottamuksellisia virheitä, jotka johtuvat opiskelijan toimintatavasta tai asenteesta, niin kyllä se työpaikalla tapahtuva oppiminen katkaistaan.
Millainen tilanne on OSAOlla koskien opiskelijoiden soveltuvuutta esimerkiksi hoitoalalle tai turvallisuusalalle?
– Osaamista on paljon, ja paljon tehdään hyviä asioita. Meillä on opiskelijoita, joilla on esimerkiksi terveydellisiä haasteita tai he ovat käytöksen puolesta haasteellisia, mutta heihin kohdistetaan sitten tukitoimia. Suurin ero on siinä, kuinka paljon eri ammattiopistot saavat opiskelijoita lähihoitaja- tai turvallisuusalan koulutuksiin.
– Meillä tämä ilmiö ei näy näin rajuna, kuin se on esitetty. OSAOsta valmistui viime vuonna noin 2 500 opiskelijaa ja yritykset ja julkisen sektorin toimijat antoivat yhteistyöstä näiden opiskelijoiden kanssa arvosanaksi reilut neljä pistettä asteikolla 1–5. Opiskelijat itse antoivat saamastaan koulutuksesta 4,16 arvosanaksi, joka on parempi kuin koskaan.
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ylihoitaja Taina Kärsämänoja, millaisia opiskelijoita hoitoalalla on ollut?
– Muilta ylihoitajilta tuli viestiä, että ollaan saatu hyviä tulijoita ja heitä ollaan saatu rekrytoitua jatkossa myös töihin. Tämä ei meillä näyttäydy yhtään niin synkästi. Potilaat voivat olla kyllä levollisin mielin. Meillä on hyvä yhteistyö koulutusorganisaatioiden kanssa ja aina keskustellaan, jos joku ongelmakohta ilmenee.
Mitä mieltä olette, jos soveltuvuustestit olisivat jatkossa osa lähihoitajakoulutuksen opetussuunnitelmaa?
– Hyvä asia se olisi. Tämä on kuitenkin vaativa ammatti ja potilasturvallisuus on ennen kaikkea tärkeintä.
Miten työpaikka voi edistää nuoren oppimista?
– Esimiehillä on tietysti oma vastuunsa siinä, että opiskelija saa hyvän perehdytyksen ja tarkastellaan, mitä osaamista pitää vielä lisätä.