Pääkirjoitus

Osa­ke­mark­ki­noil­la käy kova kup­lin­ta, jonka lop­pu­tu­los on vielä nä­ke­mät­tä – osa si­joit­ta­jis­ta näyttää hakevan voit­to­jen ohella hui­kei­ta elä­myk­siä

Yhdysvaltojen osakemarkkinoilla nähdyt valtavat kurssipomput voivat olla oireita sijoittamisen uudesta ajasta. Hurlumhei-päivät äkkirikastuttavat joitakin – ja tuovat myös karuja tappioita. Perinteisen sijoittajan kannattaa säilyttää tyyneytensä.

Ennennäkemätöntä ja tavattoman mielenkiintoista. Näillä sanoilla kuvasi Aalto-yliopiston professori Vesa Puttonen viime viikon merkillisiä käänteitä sijoitusmarkkinoilla.

Oudoimmat liikkeet nähtiin Yhdysvaltain pörsseissä, mutta ne heijastuivat muuallekin maailmaan – myös Helsingin pörssikauppaan.

Viime viikolla pieni joukko osakkeita, joihin ei viime aikoina ole liitetty juurikaan nousu-odotuksia, singahti Atlantin takana käsittämättömiin korkeuksiin. Jopa heikossa hapessa olevien yritysten osakkeen arvo moninkertaistui. Ilmiö tarttui myös suomalaisyhtiö Nokiaan.

Kurssien ampaisuun saatiin toki selitys. Tapahtuma oli yhdysvaltalaisten piensijoittajien yhteisvastaisku suursijoittajille, joiden etujen mukaista tiettyjen osakekurssien lasku olisi ollut.

Piensijoittajat ryhmittyivät wallstreetbets-nimisellä nettipalstoilla suursijoittajia vastaan, antoivat joukolle osakkeita ostosuosituksia, mihin palstan valtava seuraajajoukko hanakasti tarttui.

Niinpä esimerkiksi tietokonepelejä myyvän Gamestop-yhtiön konkurssia odottanut Melvin Capital -rahasto kärsi miljarditappiot, kun myymäläketjun osakkeen kurssikehitys olikin jotain muuta kuin rahaston odottamaa.

Nyt maanantaina sama nettiyhteisö puski nousuun hopean tuottajat.

Syvissä vaikeuksissa olevan elokuvateatteriketju AMC:n osakekurssi ponkaisi viime viikolla Yhdysvalloilla huiman korkeaksi – ja on korkealle tasolle myös jäänyt.
Syvissä vaikeuksissa olevan elokuvateatteriketju AMC:n osakekurssi ponkaisi viime viikolla Yhdysvalloilla huiman korkeaksi – ja on korkealle tasolle myös jäänyt.
Kuva: JIM LO SCALZO

Tapahtumia on kuvattu pörssimarkkinoiden demokratisoitumiseksi. Näin siksi, että piensijoittajat pystyvät torjumaan suurten operointia.

Toisaalta tätä piensijoittajien massaliikettä voi syyttää kurssien manipuloinnista – siitä, mistä alan jättitoimijoita on tavattu epäillä.

Esimeriksi Wallstreetbets-palstalta vinkkejä ammentaa 2,5 miljoonaa jäsentä. Sillä joukolla on tarvittaessa todellista voimaa.

Nyt nähty toiminta on erkaantunut jo kauas perinteisestä sijoitustoiminnassa, jossa yhtiön osakkeen arvon pitäisi määräytyä lähinnä sen tuloksentekokyvyn ja tulevien näkymien mukaan.

Viime päivinä valtavan sijoittajajoukon toiminta onkin tuntunut välillä järjen vastaiselta. Sijoittaminen näyttää muuttuneen viihdyttäväksi uhkapeliksi, jossa haetaan tuoton lisäksi tai sijasta suuria tunteita.

Kurssikuplat tapaavat puhjeta lopulta aina, ja silloin nähdään rumaa jälkeä. Moni kokematon toimija tai uskalikko voi sen näinä päivinä kokea.

Vaikka sijoitusmarkkinoilla saatetaan olla uuden aikakauden alussa, tilaa on edelleenkin perinteiselle sijoittamiselle, josta hyötyvät niin pääomia saavat yritykset, sijoitustoimintaa harrastavat kansalaiset kuin lopulta koko yhteiskuntakin.

Nollakorkojen aikana rahojen makuuttaminen pankkien korottomilla tileillä ei tue tallettajan lompakkoa eikä talouden uudistumista.

Osakesijoittamiseen liittyy toki aina yllätyksiä ja arvaamattomuutta, ja riskikin on alati mukana. Jälkimmäistä on kuitenkin mahdollista pienentää sijoituksia hajauttamalla.

Sijoituskohteita sopivasti valitsemalla voi oman vaurastumisen ohella tukea vaikkapa kestävää kehitystä, ilmaston suojelua tai puhtaan veden saantia kehitysmaissa.

Sijoitustoiminnan oppia on saatavissa nykyään kiitettävän monesta suunnasta. Sen perusasioita voi pitää kansalaistaitoina, joita sopii käsitellä myös kouluopetuksessa.