Kirjoittaja ja kuvittaja kuuluvat Kalevan nuorten kirjoittajien ryhmään
Oululainen Sini (nimi muutettu), 17, hymyilee kainosti ja kertoo hänellä menevän oikein hyvin tällä hetkellä. Sini on päässyt eroon ajoista, jolloin lääkärin diagnoosissa luki seuraavaa: keskivaikea masennus, bulimia nervosan eli ahmimishäiriö, eroahdistushäiriö sekä impulssikontrollihäiriö, jossa ihminen ei kykene hallitsemaan psyykkisiä impulssejaan, esimerkiksi vihaa tai seksuaalisia tarpeitaan.
Nuorena ihminen saa pakollisen lipun tunteiden vuoristorataan. Palava ihastuminen, seurustelu, suhteiden kariutuminen ja oman itsensä etsiminen astuvat nuoren elämään.
Yhtä kaaosta
Erityisen vaikeaa nuoruus saattaa olla, jos perhemalli on aina ollut rikkonainen: vanhempien alkoholismi, isän ja äidin työnarkomania tai perheen voimakas uskonnollisuus, on opettanut nuoren tukahduttamaan tunteensa, toisin sanoen olemaan näkymätön. Tällöin pullo täyttyy, kunnes paine kasvaa sietämättömäksi.
"Perheessäni oli aina ollut ongelmia. Lisäksi seurustelusuhteeni romutti itsetuntoni kokonaan. Poikaystäväni haukkui minua useaan otteeseen rumaksi ja sanoi, että minun olisi pitänyt olla onnellinen, koska hän oli minut ottanut. 'Ei kukaan tuollaista läskiä huoli', hän sanoi joskus minulle päin naamaa."
Tämän vuoksi Sini oli paljon pois kotoa, koska ei kestänyt olla ongelmiensa kanssa yksin. Hän siirsi ne syrjään odottamaan helppoa ratkaisua.
Sinin elämä sekoittui kaaosmaisesti seurustelusuhteen päätyttyä. Lääkäri totesi hänellä olevan sosiaalisten tilanteiden pelkoa ja paniikkihäiriö.
"Olin paennut perheeni ongelmia seurustelun avulla, ja ainahan siinä käy niin, että ongelmat tulevat jossain vaiheessa ilmi. Niin kävi nytkin. Olen varma, että koulussa kaikki huomasivat minulla olevan paha olla. Kaupungilla käveleminenkin oli vaikeaa."
Lopulta Sini meni puhumaan koulun terveydenhoitajalle, joka varasi hänelle lääkäriajan. "Halusin saada lääkityksen ollakseni pää pilvissä."
Lääkäri ohjasi Sinit suoraan perheneuvolaan mielentilatarkkailuun joksikin aikaa. Lopputuloksena hänelle nakattiin serotiinin tuotantoon vaikuttavia pillereitä kouraan, mistä ei kuitenkaan ollut mitään apua. Masennus paheni vuosien mittaan.
"Olin vihainen perheneuvolan lääkärille, koska tämä oli antanut lausunnon, että minun pitäisi päästä intensiiviseen psykoterapiaan. Asialle ei kuitenkaan tehty mitään. Lääkärit sitten pohtivat suu pyöreänä, miksi suunta oli koko ajan alaspäin. Ei mikään masennus lähde pelkillä lääkkeillä; asiat on pakko käsitellä."
Viiltelyä ja bulimiaa
Yhdeksäs luokka alkoi. Sinin poissaolot olivat täyttyneet jo moninkertaisesti. Hänet sijoitettiin perhekotiin.
"Olin vihainen kaikille, koska minut vietiin pois kotoa. Viiltelin itseäni. Perhekodissa asiat vain pahenivat. En syönyt paljon mitään, ja jos söin, oksensin sen vähänkin pois."
Sini ohjattiin takaisin Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin nuorten psykiatriselle kriisiosastolle. Toinen perhekoti odotti, missä hän sitten vietti kaksi kuukautta. Sini uhkaili useaan otteeseen sosiaalityöntekijää itsemurhalla, jos hän ei saisi terapiaa. Hän sai tahtonsa läpi.
"En tiedä. Jossain vaiheessa kaikki romahti. Jouduin Limingan koulukotiin, koska tein aika viheliään tempun: hyppäsin lasioven läpi!"
Sini kuitenkin painottaa, että hänellä on ainoastaan hyviä muistoja Limingasta. Hän on edelleen yhteydessä entisiin hoitajiinsa.
Sairauden selätys
Sini on muuttunut elämänsä aikana paljon. Ala-asteen kovistytöstä hän on kasvanut tasapainoiseksi ja iloiseksi ihmiseksi, jolla on unelmia. Psykologin ammatti odottaa kaukaisessa tulevaisuudessa. Vaikka Sinin kohdallaan hoito auttoi, hän kritisoi silti nykyistä sosiaalitointa.
"Niin paljon ihmisiä nykyään otetaan huostaan, koska ennaltaehkäisevä työ on vähäistä. Kalevassakin oli vähän aikaa sitten juttua, että eduskunnalle on tehty lakiesitys, joka lopettaisi kokonaan ennaltaehkäisevän työn ja alettaisiin huostaanottaa suoraan johonkin laitokseen."
Jälkeenpäin ajateltuna Sini ei ole enää varma, olisiko hän riistänyt hengen itseltään. Hän pohtii, että ehkä se oli hänen tapansa saada ihmiset vakuuttuneeksi siitä, että voi huonosti.
Myös ystävärintamalla masennuksen seuraukset näkyvät. Osa kavereista, jotka aikaisemmin lupasivat olla tukena, on pudonnut pois. Kaksi raskasta hoitovuotta on vienyt suuren osan hänen elämästään. Muille samassa tilanteessa oleville nuorille hän haluaa lainata lentävää lausettaan: "Tämäkin menee ohi!"