Jutun kirjoittivat yhteistyössä Oulunsalon lukion yrittäjäkurssin opiskelijat Matti Leinonen, Lasse Palokangas, Henri Pelkonen ja Antti Tahkola
Audelin sisätiloissa sorvin ääressä työskentelee joukko hyväntuulisia työntekijöitä. Näihin arjen sankareihin kuuluvat Juho Naamanka ja Ari Hentilä, toisen luokan opiskelijat Oulun ammattiopiston Kaukovainion yksikön sähköpuolelta.
Audel on merkittävä kalvonäppäimistö-, käyttöliittymä- ja IMD-toimittaja (In-Mould-Dekoration -insertit) Suomen elektroniikkateollisuudelle.
Varsinaisia Audelin tuotteita ei kaupasta löydy, vaan valtaosa sen valmistamista tuotteista menee eteenpäin elektroniikkateollisuudelle ja sitä kautta kaupan hyllyille eri tuotteiden osina.
Juho Naamanka ja Ari Hentilä ovat Audelilla seitsemän viikkoa työtä oppimassa. Heidän työnkuvaansa kuuluu esimerkiksi laitteiden toimivuuden tarkistaminen valmistumisen jälkeen. Juhon ja Arin käsien kautta kulkee monia valmiita laitteita. He myös kokoavat ja korjaavat virheellisiä tuotteita.
Tehdaspäällikkö Reijo Kovanen on leppoisan tuntuinen mies. Kovanen pitää tärkeänä asiana ja osin tulevaisuuden turvaamisenakin nuorten hakeutumista alalle. Audel tukee työntekijöitä ja etenkin alaan kuuluvaa opiskelua ja on valmis jopa kompensoimaan opiskelusta aiheutuvia kuluja.
Varsinaista koulutusta suureen osaan tehtävistä ei voi hankkia, mutta perusammattitaitoa tarvitaan. Kouluttautuminen jatkuu työssä. Hyväksi painajaksi kehittyy noin kolmessa vuodessa.
Alan työntekijöistä on Kovasen arvion mukaan pieni enemmistö naisia.
"Meistä miehistä ei ole pikkutarkkaan vaativaan sorminäppäryyteen", hän lisää pilke silmäkulmassa.
Tehtaanjohtajalla itsellään on ammattikoulutausta ja hyvinkin erityyppistä työkokemusta Suomesta sekä ulkomailta.
Hyvin suoritettu opiskelu antaa pohjan, mutta se ei vielä riitä. Töitä oman kehityksen eteen on Kovasen mukaan tehtävä läpi koko elämän.