Viime päivinä Oulun yliopistolla on osoitettu mieltä hallituksen aikeita vastaan, ja tiistaina mielenilmaukset levisivät kaupungissa ainakin kahteen lukioon, Madetojalle ja Suomalaiseen yhteiskouluun.
Liikkeellä on oltu lukuisissa kaupungeissa myös muualla maassa.
Edellisen kerran laajaa opiskelijoiden liikehdintää nähtiin Juha Sipilän hallituksen kaudella 2015 – 2019. Toiminnan taustalla on nytkin hallituksen tavoite leikata opiskelijoiden tukia.
Jos työssä käyvät osoittavat mieltä toimeentulonsa puolesta, on luontevaa, että opiskelijat tekevät samoin. Liikkeellä on oltu maltillisin muodoin. Viesti on saanut kuuluvuutta ilman räyhäköitä keinojakin.
Hallituksen aielistalla on pari huomattavaa opiskelijoiden elämään vaikuttavaa päätöstä. Hallitus ensinnäkin suunnittelee opintorahan indeksijäädytystä. Opintorahaa ei siis korotettaisi hintojen nousun tahdissa.
Todennäköisesti aiempaa useampi opiskelija joutuisi tekemään töitä, pyytämään rahaa vanhemmiltaan tai ottamaan lainaa. Töiden teko taas voisi hidastaa valmistumista, eikä kaikilla opiskelijoilla ole avunantoon kykeneviä vanhempia.
Vuokralla asuvat opiskelijat tulivat vuonna 2017 yleisen asumistuen piiriin. Muutos helpotti etenkin yksin asuvien tilannetta.
Nyt tuo onni on uhattuna. Hallitus suunnittelee asumistuen kiristyksiä ensi vuodesta alkaen, ja leikkaukset osuisivat myös opiskelijoihin. Yksin asuvan opiskelijan kohdalla tuki voisi heiketä usealla sadalla eurolla vuodessa.
Ymmärtämystä opiskelijoiden huolille ovat osoittaneet esimerkiksi useat korkeakoulujen rehtorit. Kuinka synkäksi opiskelijoiden tilanne ja tulevaisuuden näkymät ovat nyt kääntymässä, siitä on kuitenkin erilaisia näkemyksiä.
Hallitus perustelee leikkauksia valtion synkällä taloustilanteella. Hallituksen mukaan valtiontalouden oikaisu on perusteltu tavoite myös opiskelijoiden eli tulevien veron- ja velanmaksajien kannalta.
Taloustieteen professori Roope Uusitalo muistutti viime kuun lopussa X-viestipalvelussa, että Suomessa on edelleen maksuton korkeakoulutus ja maailman anteliaimpiin kuuluva opintotuki.
Kommentti oli vastaus lehtikirjoitukseen, jonka mukaan leikkausten toteutus uhkaisi kokonaisen sukupolven mahdollisuuksia nousta huippuosaajiksi. Uusitalo luonnehti uhkakuvaa "melkoiseksi liioitteluksi".
Ylen tekemän, suuntaa antavan vertailun mukaan suomalaisopiskelijoiden saaman tuen määrä ei poikkea merkittävästi Ruotsin, Norjan ja Tanskan tilanteesta. Esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa lainan osuus on Suomen tapaan merkittävä.
Suomessa etenkin opintorahan reaaliarvon kutistuminen on kiistatonta. Suunta on selvästi kohti lainapainotteisuutta. Lainan voi kuitenkin nähdä investointina tulevaisuuteen. Isoksi taakaksi laina nousee, jos opintojen jälkeinen töiden saanti kangertaa.
Opintotukijärjestelmä pitää vastakin säilyttää sellaisella tolalla, että se aidosti mahdollistaa opiskelun kaikille halukkaille ja kyvykkäille taustasta riippumatta. Muuten uhkana on lahjakkuusreservin hukkaaminen, ja sellaiseen pienellä maalla ei ole varaa.