Opiskelijoiden asumisen tukemistavasta ei päästy sopuun opintotukityöryhmässä. Vaihtoehtoina ovat nykyisen tyyppisen asumislisän maksaminen ja opiskelijoiden siirtäminen yleiseen asumistukeen.
Yleisessä asumistuessa hiertää se, että ansaita saa vähemmän kuin asumislisässä ja asuinkumppanin tulot pienentäisivät tukea. Vuokrakaton määrä olisi kuitenkin suurempi.
Suomen ylioppilaskuntien liitto näkee siirtymisen asumistukeen merkittävänä heikennyksenä etenkin korkeakouluopiskelijoille. Järjestön mukaan noin 90 000 opiskelijalla tuki joko pienenisi tai loppuisi kokonaan työssäkäynnin takia.
"Käytännössä monella rahallinen tuki puolittuisi. Niille, joilla tuki kasvaisi, ei lisäys olisi merkittävä. Työssäkäynti olisi välttämättömämpää, ja opiskeluajat pidentyisivät", sanoo liiton sosiaalipoliittinen sihteeri Johanna Nuorteva.
Myös Suomen Lukiolaisten Liitto kannattaa asumislisässä pysymistä. Kelan mukaan kenenkään tuki ei pienentyisi, sillä nykyisillä säännöksillä aloittavat opiskelijat voisivat saada asumislisää niin kauan kuin heidän opiskelunsa kestävät.
"Tuki kohdistuisi paremmin niille, jotka ovat pienituloisimpia ja joilla on korkeimmat asumismenot. Miksi opiskelijoiden täytyisi saada isompi tuloraja kuin muiden kansalaisten?" kysyy Kelan etuuspäällikkö Ilpo Lahtinen.
Nuortevan mukaan kaikki päätoimisesti opiskelevat elävät satoja euroja köyhyysrajan alapuolella, joten puhe pienituloisimmista on turhaa.
Nyt esitetäänkin vain asumislisän sitomista elinkustannusten tasoon ja lisän korottamista vuokratason mukaan, jolloin korvattavien menojen raja nousisi aluksi 283 euroon. Lisäksi opintojen edistymisen arviointia tiukennetaan.